Muista tämä, kun seuraavan kerran kohtaat “typerän” ihmisen!

Monet ihmisten väliset konfliktit syntyvät, kun ihminen automaattisesti ajattelee muiden prosessoivan asioita samoin kuin hän ja myös kykenemään ymmärtämään asiat samalla tavalla. “Typerän” käytöksen taustalla voi kuitenkin olla kahden ihmisen täysin erilaiset käsitykset tilanteesta.
Käsityksemme ympäröivästä maailmasta ja sen tapahtumista syntyy aivojen hermosoluverkostossa. Aivorakenne on jokaisella ihmisellä hivenen erilainen. Siksi jokainen kokee, näkee ja tuntee maailman erilaisena kuin muut.
Hyvä esimerkki tästä on näköaistimus. Jokainen tietää, miltä tuntuu nähdä vaikkapa sininen tai punainen väri. Kyky nähdä värejä on seurausta silmän valoa aistivien solujen toiminnasta. Solut reagoivat ympäristön sähkömagneettisen säteilyn tiettyihin aallonpituuksiin ja lähettävät signaalin hermosolujen välityksellä syvemmälle aivoihin. Tietyt solut ovat erikoistuneet reagoimaan tiettyihin aallonpituuksiin, mikä mahdollistaa värien erottelun.
Näitä valon aallonpituuksiin reagoivia soluja on jokaisella Ihmisellä erilainen kokoonpano, samalla tavoin kuin aivot muutoinkin eroavat ihmisten välillä. Tämän seurauksena kahden ihmisen on mahdotonta nähdä esimerkiksi sinistä väriä täsmälleen samanlaisena. Ainoa varma asia on, että väri “näyttää” molemmille erilaiselta.
Tätä ei välttämättä usein pysähdytä ajattelemaan, sillä olemme tottuneet siihen, että kaikki tunnistavat sinisen värin. Tämä kuitenkin johtuu siitä, että lapsena meille on näytetty sinistä väriä ja kerrottu tämän värin olevan nimeltään sininen. On täysin mahdollista, jopa todennäköistä, että puolisosi tai lapsesi näkee ja kokee sinisen värin erilaisena kuin sinä, mutta koska kumpikin olette oppineet, että juuri tämä tietty väri on nimeltään sininen, kumpikaan ei pysähdy ajattelemaan, että toinen itse asiassa näkee värin erilaisena.
Miksi ihmisten välille puhkeaa niin helposti riitoja ja väärinymmärryksiä?
Värinäköön liittyvä esimerkki on hyvä havahduttaja siihen tosiasiaan, että meistä jokainen tulkitsee ympäröivää maailmaa ja toisten ihmisten käyttäytymistä omalla ainutlaatuisella tavallamme. Tämän ajatellaan olevan eräs syy siihen, miksi ihmisten välillä syntyy niin helposti väärinymmärryksiä. Kukaan ei välttämättä ole tarkoittanut mitään pahaa, mutta silti ihminen voi kokea, että puoliso on tarkoituksella loukannut. Tämän seurauksena ihminen itsekin loukkaantuu ja kurimus on valmis.
Jos ihmiset useammin muistuttaisivat itseään siitä, että syynä toisen käytökseen voi olla yksinkertaisesti se, että on tulkinnut käytöstämme väärin, tämä voisi ratkaista monia konflikteja jo ennen kuin niistä pääsee syntymään kaunoja. Jos pidämme mielemme avoinna sille, että toinen ihminen on tulkinnut tilanteen aivan toisella lailla ja toimii siksi näkökulmastamme hyvinkin erikoisesti, tämä voisi auttaa suhtautumaan ymmärtäväisemmin muihin. Jos muut ihmiset ajattelisivat samoin meidän kanssamme toimiessaan, kenties meidänkään ei tarvitsisi yhtä usein menettää malttiamme tai päivitellä, kuinka joku voikaan käyttäytyä niin “typerästi”.