Jos vanhempi tiedostaa elämäntavoissaan olevan epäterveellisiä piirteitä, mutta elämäntaparemonttia on vaikea aloittaa, kannattaa kääntää katse omaan perheeseen. Vanhemmalle usein paras motivaattori oman terveyden vaalimiseen on omat lapset. Halu olla läsnä lapsilleen myös tulevaisuudessa motivoi vanhempaa pitämään itsestä huolta silloinkin, kun elämäntapamuutosta ei itsensä takia jaksaisi tehdä.
Pelkkä ajatus, että lapset jäisivät isättömäksi tai äidittömäksi on vanhemmalle tuskallinen. Tämä ajatus voi kuitenkin olla arvokas voimavara, joka auttaa vaikean elämäntapamuutoksen toteuttamisessa.
Jos painoa on päässyt kertymään vuosien varrella, saattaa vanhempi ajatella, että haluaisi laihtua, mutta kuntoiluun ei yksinkertaisesti ole aikaa. Kiireinen arki voi altistaa herkuttelulle, kun ei ehdi rauhassa syömään päivisin terveellisiä aterioita. Kotiin päästyään vanhempi voi heittäytyä hetkeksi sohvalle rentoutumaan ennen kotiaskareiden tekoa. Seuralaiseksi sohvalle voi huomaamattoman usein eksyä karkkipussi, suklaakeksejä tai sipsejä, vaikka terveellisempiäkin naposteluvaihtoehtoja kaapista löytyisi.
Huono kunto heikentää hektisessä lapsiperhearjessa jaksamista
Kun olo on väsähtänyt, pinna palaa helpommin kuin yleensä ja fyysinen jaksaminen on koetuksella kodin siivoamisessa, lasten nostelussa ja kauppakassien kannossa. Usein kunto huononee pikkuhiljaa. Äiti on saattanut harrastaa nuorena paljon liikuntaa, mutta raskausaikana kertyneet kilot eivät lähdekään, vaan paino pahimmillaan jatkaa nousuaan myös synnytyksen jälkeen. Myös isän paino voi salakavalasti nousta ruuhkavuosien aikana.
Pieni ylipaino ei ole haitallista, mutta jos kiloja alkaa kerääntyä sellaiseen tahtiin, että joutuu jatkuvasti uusimaan vaatekaappiaan ja jos paino alkaa vaivata mieltä, kannattaa pysähtyä miettimään, miten parhaiten tehdä asialle jotain.
Vanhemman rakkaus lapsia kohtaan auttaa elämäntapamuutoksessa
Joskus käy niin, että lopulta huonokuntoisen vanhemman terveys romahtaa. Romahdus pakottaa ihmisen pysähtymään, katsomaan rehellisesti peiliin ja miettimään, millaisen elämän itselleen haluaa. Romahdusta on voinut edeltää monet lääkärikäynnit, joilla lääkäri on kertonut elämäntaparemontin olevan välttämätön, jos vanhempi haluaa ehtiä kokemaan isovanhemmuuden. Joskus lääkärin arvio voi olla vieläkin karumpi. Hän saattaa todeta, että mikäli painonnousua ei saada hallintaan, vanhempi ei tule säilyttämään liikuntakykyään pitkään.
Vaikka tällaisen kuuleminen on järkyttävää, on se myös hyödyllistä muutoksen kannalta. Tällaisten lauseiden kuuleminen ammattilaisen suusta saa vanhemman havahtumaan siihen, että lapset voivat pahimmillaan jäädä kokonaan ilman vanhempaa, tai menettää toimintakykyisen vanhemman. Halu välttää skenaario on vanhemmalle usein voimakas motivaattori muutoksen aikaansaamisessa. Vanhemman rakkautta lapsia kohtaan kannattaa siis käyttää motivaattorina, jos elämäntapamuutos tuntuu muutoin ylitsepääsemättömän vaikealta.
Teksti: Sonja
