Jos perheenäidillä on somekuvissaan pitkät tekoripset ja rakennekynnet, blondattu kiharapilvi sekä tiukat pinkit vaatteet yllään, saattaa kommenttikenttään kertyä hurja määrä arvostelevia kommentteja. Mitä pitäisi ajatella äidistä, joka haluaa pukeutua barbiemaisesti?
Medioissa kirjoitetaan tämän tästä ihmisistä, jotka käyttävät suunnattomia summia rahaa erilaisiin kauneusleikkauksiin näyttääkseen kuuluisalta Barbie-nukelta. Joissakin tapauksissa muodonmuutosintoilu on muuttunut selvästi pakkomielteiseksi, joka voi vaarantaa terveyden. Vaikka ihminen ei olisi mennyt läheskään näin pitkälle eikä olisi käynyt kauneusleikkauksissa, silti voimakkaasti meikkaava ja näyttävästi pukeutuva nainen voi herättää paheksuntaa muissa naisissa. Varsinkin jos naisella on lapsia, saattaa hän kohdata hyvinkin ilkeää arvostelua netissä.
Arvostelijoiden yhtenä huolena tuntuu olevan se, onko nainen kyvykäs olemaan hyvä äiti lapsilleen. Jos naapurissa asuu näin pukeutuva äiti, naapurit voivat joskus intoutua jopa tekemään lastensuojeluilmoituksia ajatellessaan, ettei “barbilta näyttävä” äiti voi mitenkään olla hyvä vanhempi.
Jos joku kokee häiritsevänä tällä tavalla pukeutuvan vanhemman tyylin, kannattaa pysähtyä miettimään, onko siinä mitään pahaa, jos naapuriperheen äiti tulee onnelliseksi saadessaan vetää ylleen minihameen, punata kyntensä ja käyttää keinoripsiä? Usein sellaisissa perheissä, jossa lapset voivat huonosti ja vanhempien elämänhallinta on sekaisin esimerkiksi omien mielenterveysongelmien takia, vanhempi ei välttämättä herätä ulkoisesti minkäänlaista huomiota. Ulkonäön perusteella on mahdotonta arvioida, minkälaista perheen elämä on suljettujen ovien takana.
Monet nykyvanhemmat ovat tottuneet toisenlaiseen maailmaan kuin heidän vanhempansa
Nykyään sosiaalisessa mediassa käytetään rutiininomaisesti erilaisia filttereitä, joilla kuvista muokataan epärealistisen kauniita. Nuorille on tärkeää näyttää omissa somekanavissaan samanlaisilta kuin idolinsa. Kun nuoret kasvavat ja saavat omia lapsia, heidän pukeutumistyylinsä voi joskus pysyä samankaltaisena. Tämä voi käytännössä merkitä tuuheita irtoripsiä, hiuslisäkkeitä, minihameita, punaisia huulia ja niin edelleen.
Samalla tavalla kuin nuorena metallimusiikista pitäneet henkilöt saattavat aikuisena pukeutua bändien T-paitoihin ilman, että sitä katsotaan mitenkään erikoisesti, nykynuorten maailmassa trendaavat ilmiöt tulevat olemaan arkipäiväisempiä yhteiskunnassa siinä vaiheessa, kun nykynuoret perustavat omia perheitään. Jos oman ikäluokan edustajat ovat tottuneet tietyntyyppiseen pukeutumiseen, pukeutumistyyliä ei luultavasti katsota niin karsaasti. Vaikka itse ei harrastaisikaan tämäntyyppistä pukeutumista, moni nuoremman ikäluokan edustaja tuntee jonkun tai luultavasti useampiakin henkilöitä, jotka pukeutuvat “barbimaisesti”. Nuoret tulevat siksi luultavasti kasvaessaan olemaan suvaitsevaisempia myös tämänkaltaiselle pukeutumiselle sen sijaan, että pitäisivät sitä liioitteluna.
Jos siis naapurin äiti pukeutuu näyttävästi tai jopa “barbiemaisesti”, arvostelun sijaan kannattaa suhtautua häneen ihmisenä siinä missä muihinkin. Lopulta tärkeintä on se, mitä on pinnan alla eikä se, miltä ihmisen ulkokuori näyttää.