Tyypin 1 diabetes tunnetaan myös nuoruusiän diabeteksena, joka tutkimuksen mukaan yleistyi lapsilla koronan aikana. Pandemian ensimmäisten 18 kuukauden aikana tavallista useampi lapsi ja nuori sairastui ykköstyypin diabetekseen.
Lastenlääkärit ovat huolissaan siitä, että perheissä ja lasten hoitopaikoissa ei tunnisteta vasta puhjenneen tyypin 1 diabeteksen oireita. Tyypin 1 diabetes on henkeä uhkaava tauti, johon sairastunut pitää toimittaa välittömästi sairaalahoitoon.
Ykköstyypin diabeteksen ensimmäisiä oireita ovat loputon jano, tihentynyt virtsaaminen, laihtuminen, väsymys ja toisinaan myös pahoinvointi. Oireita voi olla vaikea havaita etenkin kesäkuumalla, jolloin ihmiset nauttivat muutoinkin paljon nesteitä. Erityisesti vaippa- ja teini-ikäisten oireiden tunnistaminen voi viivästyä.
”Aivan pienen lapsen lisääntynyttä janoa ja pissaamista ei ole helppo panna merkille, ja omaa rauhaa ja tilaa kaipaavan teinin oireilu voi jäädä piiloon. Mutta viimeistään silloin, kun jo kuivaksi oppinut taapero alkaa kastella uudelleen tai isompi lapsi käydä öisinkin vessassa, ei pissahätää saa panna kesäjuomien piikkiin”, Suomen Diabetesliitto neuvoo tiedotteessa.
Jos ykköstyypin diabetekseen sairastunut ei pääse ajoissa sairaalahoitoon, on seurauksena ketoasidoosi eli happomyrkytys, jonka taustalla on insuliinin puute. Tämä tila vaatii lähes aina teho-osastohoitoa ja voi vakavimmillaan johtaa tajuttomuuteen ja jopa kuolemaan. Happomyrkytyksestä kertovia oireita ovat korkean verensokerin lisäksi pahoinvointi, oksentelu, hengityksen tihentyminen ja toisinaan myös hengitykseen tuleva asetonin haju.
Korona-aikana vielä aiempaakin useampi ykköstyypin diabetekseen sairastunut lapsi ja nuori pääsi sairaalahoitoon vasta viiveellä. Keväällä julkaistun tutkimuksen mukaan lähes 40 prosentille heistä oli ehtinyt jo kehittyä happomyrkytys.
Pienestäkin epäilystä mittaukseen
Jos lapsen tai nuoren oireet herättävät pienenkin epäilyn tyypin 1 diabeteksesta, pitää hänet toimittaa viipymättä paikkaan, jossa hänen verensokerinsa voidaan mitata yksinkertaisella sormenpäämittauksella. Mittauksen voi tehdä terveydenhuollon toimipaikoissa tai diabetesta sairastavan verensokerimittarilla.
”Normaalia korkeampi verensokerilukema on aina syy viedä lapsi tai nuori välittömästi sairaalaan. Kun vasta puhjenneen tyypin 1 diabeteksen hoito päästään aloittamaan ajoissa, vältytään happomyrkytykseltä ja teho-osastohoitoa ei yleensä tarvita”, Diabetesliitto kertoo.
Ykköstyypin diabeteksen hoitokeinona on loppuelämän kestävä insuliinilääkitys, joka toteutetaan joko insuliinipumpulla tai pistoshoitona. Happomyrkytys voi koskettaa myös pitkään sairastaneita, jos insuliinin saanti on riittämätöntä tai insuliinin vaikutus heikkenee jonkin muun sairauden, kuten esimerkiksi infektion tai vatsataudin vuoksi.
Ruuhkavuosien toimitus kertoi aiemmin, että pienten lasten diabeteksen hoito on vaativaa, mutta älypumppu voi tuoda siihen helpotusta ja auttaa parantamaan hoitotasapainoa.
Teksti: Miia
