Vanhan viisauden mukaan suuttuneena kannattaa laskea kymmeneen ennen kun avaa suunsa. Vihaisena saattaa helposti tulla sanoneeksi asioita, joita ei tarkoita ja joita voi myöhemmin harmitella. Joskus tulee poltettua siltoja jopa pysyvästi raivokohtauksen aikana. Laskemisneuvo tuntuukin varsin loogiselta ja tehokkaalta keinolta hallita suuttumusta. Mutta toimiiko se oikeasti ja muistaako sitä aina käyttää silloin, kun perheessä on tilanne päällä?
Itsensä hallitseminen suuttuneena voi olla äärimmäisen vaikeaa, kuten jokainen vanhempi tietää. Väsyneenä voi tuntua, että perheenjäsenet ja etenkin lapset, osaavat vetää juuri oikeista naruista ja painaa oikeita nappeja, jonka seurauksena lievä ärtymys voi muutamissa sekunneissa eskaloitua täysimittaiseksi raivokohtaukseksi. Suuttumus voi tuntua suurelta aallolta, joka vie mukanaan ja jota ei pysty vastustamaan. Tunteen vallassa voi tuntua täysin mahdottomalta ajatella, että pystyisi hillitsemään raivoaan, saati sitten laskemaan kymmeneen.
Onko kymmeneen laskemisen strategia tuhoon tuomittu taktiikka?
Vaikka tuntuisikin äärimmäisen vaikealta hallita itseään vihan tunteen ollessa voimakkaammillaan, ei kannata luovuttaa. Alkuvaiheessa voi tuntua siltä, ettei taitoa ole mitenkään mahdollista oppia, mutta sitkeällä harjoittelulla se kuitenkin lopulta onnistuu. Huippu-urheilijat ovat tästä hyvä esimerkki. Huippu-urheilijaksi ei tulla ajattelemalla yhtenä päivänä “minäpä ryhdyn huippu-urheilijaksi” ja harjoittelemalla ahkerasti joitakin viikkoja tai kuukausia. Nämä ajanjaksot ovat aivan liian lyhyitä, jos ajatellaan urheilulajin täydellistä hallitsemista. On selvää, että jos haluaa hallita lajin hyvin, tulee sen harjoitteluun omistaa riittävästi aikaa.
Itsensä hallitseminen vihapuuskan painaessa päälle on tietyllä tapaa samankaltainen tilanne. Onneksi itseään voi kuitenkin oppia hallitsemaan hivenen nopeammin. Ei kannata lannistua ja ajatella, että vasta vuosikausien harjoittelun jälkeen kykenee hillitsemään itseään. Tunteiden hallinnan taidon opettelussa voi saada hyviä tuloksia jo huomattavasti nopeammin, mikäli vain jaksaa harjoitella.
Perheen vanhempi ei ole vastuussa kaikesta
Vanhemman on tärkeää muistaa, että vaikka hänellä on perheessä suuri kasvatusvastuu lapsensa vanhempana, hän ei kuitenkaan ole vastuussa kaikista lapseen ja tämän käytökseen liittyvästä. Jos vanhempi ottaa vastuulleen asioita, jotka tosiasiassa kuuluisivat lapsen vastuulle, tästä voi ymmärrettävästi seurata ahdistusta. Onkin tärkeää tunnistaa omat rajat ja tehdä ne selviksi myös muille perheenjäsenille.
Itselleen kannattaa puhua positiivisesti
Mielessään itselleen voi sanoa rohkaisevasti, ettei anna lapsen provosoinnin horjuttaa omaa henkistä tasapainoa. Hengitysharjoitukset usein myös auttavat hallitsemaan vihan tunnetta. Mentaaliharjoittelusta, jossa kuvitellaan mielessään paras mahdollinen positiivinen suhde oman lapsen kanssa, on myös ollut apua monien perheiden vanhemmille.
Lähde: Empowering Parents
Teksti: Sonja
