Nykymaailman vaatimukset menestymisen suhteen saattavat tuntua lapsista ja nuorista ahdistavilta ja raskailta. Lasta lähellä olevilla aikuisilla on merkittävä rooli sen suhteen, millainen itsetunto lapselle kehittyy ja kuinka hän oppii selviytymään maailman vaatimusten kanssa.
Lapset kokevat nykypäivänä suuria paineita monista asioista. Paineet voivat liittyä ulkonäköön, sosiaalisiin verkostoihin tai niiden puutteeseen, tai harrastuksiin. Usein aikuiset havahtuvat lapsen stressiin vasta, jos hänen käytöksensä muuttuu.
Lapsen stressi voi oireilla hyvin monilla eri tavoilla. Oireilua voi olla esimerkiksi aggressiivinen tai impulsiivinen käytös, tai vetäytyminen omiin oloihinsa ja eristäytyminen muista ihmisistä. Toisinaan stressi voi oireilla lapsella myös erilaisina epämääräisinä kipuina ja särkyinä.
Aikuisen on tärkeää havahtua lapsen tilanteeseen ajoissa, jotta hän pystyy järjestämään lapselle tämän tarvitsemaa apua. Jos lapsi on vetäytynyt omiin oloihinsa, ei tapaa ystäviään tai alkaa käyttäytyä epätavallisesti, aikuisen on tärkeää selvittää mistä on kyse.
Vanhempien on tärkeä osoittaa ymmärrystä stressaantunutta lasta kohtaan
Lapsen elämään kuuluvia haastavia tilanteita ei tule koskaan vähätellä, vaan aikuisen tulee ymmärtää, että lapsi kokee asiat voimakkaasti, vaikka aikuisen näkökulmasta kyseessä olisikin pieni asia. Aikuisen on hyvä kysyä lapselta päivittäin, mitä hänelle kuuluu ja kuinka hän voi. Tämä saattaa tuntua itsestäänselvältä asialta, mutta unohtuu helposti arjen kiireessä.
Lapsi ei välttämättä halua kertoa suoraan, mikä häntä stressaa. Tässä kohtaa tarvitaan taitoa vanhemmalta. Vanhempi voi kysellä lapselta yleisiä asioita ja pyrkiä kartoittamaan ja haarukoimaan millä elämän osa-alueella lapsella mahdollisesti on stressiä.
Lapselle voi myös jo varhaisella iällä ryhtyä opettamaan mielen hallinnan taitoja. Tällaisia taitoja ovat stressaantuneen olon lievittäminen oikeanlaisen hengityksen avulla sekä keskittymällä nykyhetkeen.
Aikuinen voi myös edesauttaa omilla toimillaan lapsen hyvän itsetunnon kehittymistä. Hyvän itsetunnon kehittymistä edistää, jos aikuinen kehuu ja kiittää lasta aina kun tämä toimii oikein. Jos syntyy tilanne, jossa on välttämätöntä antaa negatiivista palautetta, se kannattaa kohdistaa asiaan jonka lapsi on tehnyt, sen sijaan että kritiikki kohdistuisi lapseen. On erityisen tärkeää, ettei lasta koskaan kutsuta tyhmäksi.
Lapselle on myös tärkeää voida luottaa, että vanhemmat eivät hylkää häntä, vaikka hän toimisi väärin. Kiireisen arjen keskellä vanhemmat saattavat usein kokea ärtymystä, mutta omaa huonoa oloa ei pidä purkaa lapseen. Silloinkin kun lapsi käyttäytyy hyvin hankalasti, on tärkeää kertoa hänelle, että vanhempi rakastaa häntä eikä koskaan hylkää häntä.
Lähde: Aivosäätiö
Teksti: Sonja
Artikkeli julkaistu 9.10.2022, muokattu 11.7.2023.
