Lapsen D-vitamiinin saanti on yhteydessä mielenterveyteen

Kuva: Pexels/Aknarin Thika

Arviolta joka kahdeksas lapsi kärsii mielenterveyden häiriöistä. Tutkimuksissa on jo tunnistettu useita lasten mielenterveysongelmia ennustavia tekijöitä, mutta lisää kartoitettavaa on paljon. Uudessa tutkimuksessa on tehty havaintoja D-vitamiinin saannin yhteydestä mielenterveyteen.

Nykysuosituksen mukaista suuremman D3-vitamiiniannoksen saaneilla lapsilla on pienempi sisäänpäin suuntautuneen psyykkisen oireilun riski kouluikäisenä, ilmenee tuoreesta suomalaistutkimuksesta. Toisin sanoen suuremman annoksen saaneilla lapsilla oli vähemmän masentuneisuutta, ahdistuneisuutta ja vetäytyvää käyttäytymistä kuin lapsilla, jotka saivat suositellun annoksen.

Tutkimukseen osallistuneet lapset satunnaistettiin kahteen ryhmään, joista yksi ryhmä sai päivittäin nykysuosituksen mukaisen, 10 mikrogramman annoksen ja toinen ryhmä kolminkertaisen annoksen (30 µg) kahden viikon iästä kahden vuoden ikään saakka. Tutkimuksen viimeisin seurantavaihe oli lasten ollessa 6–8 vuoden ikäisiä. Viimeisimmässä seurantavaiheessa vanhemmat arvioivat lapsensa psykiatrisia oireita kyselylomakkeella.

Tutkimustulosten mukaan kliinisesti merkittävistä sisäänpäin suuntautuneista psykiatrisista ongelmista kärsi 11,8 prosenttia tutkituista lapsista, jotka olivat saaneet kahteen ikävuoteen asti tavanomaista 10 mikrogramman päivittäistä D-vitamiinilisää. Kolminkertaista D-vitamiinilisää saaneista lapsista 5,6 prosentilla ilmoitettiin samoja ongelmia.

”Tuloksemme viittaavat siihen, että suurempi D3-vitamiinilisäannos ensimmäisten elinvuosien aikana saattaa vähentää sisäänpäin suuntautuvan psykiatrisen oireilun riskiä esikoulu- ja varhaisessa kouluiässä”, Tampereen yliopiston tutkijatohtori Samuel Sandboge toteaa.

Aiemmat tutkimukset viittaavat siihen, että matalat D-vitamiinitasot varhaislapsuudessa saattavat olla yksi tekijä, joka lisää myöhempien mielenterveyshäiriöiden riskiä.

Lisätutkimukset tarpeen

Tutkijat eivät havainneet eroja ulospäinsuuntautuneessa oireilussa, kuten aggressiivisessa käytöksessä ja sääntöjen rikkomisessa. Myöskään psykiatrisen oireilun kokonaismäärässä ei havaittu eroja lasten välillä.

”Tulokset ja niiden vaikutukset ovat mielenkiintoisia, mutta havaintojen vahvistamiseksi tarvitaan lisää tutkimusta. Tutkimustulosten tulkinnassa on huomioitava, että psykiatrista oireilua tarkasteltiin vain vanhempien raportoimien oireiden kautta”, Sandboge kommentoi.

”Tutkimustulosten yleistettävyyteen vaikuttaa myös se, että tutkimusjoukkona oli pohjoismaalaista syntyperää olevia Suomessa asuvia lapsia, joiden D-vitamiiniarvot olivat hyvällä tasolla”, hän huomauttaa.

Tutkimus on osa kliinistä Vitamin D Intervention in Infants (VIDI) -tutkimusta, jossa selvitetään, miten varhainen D3-vitamiini-interventio vaikuttaa lapsen kasvuun ja kehitykseen. Tutkimuksen toteuttivat yhteistyössä tutkijat Tampereen yliopistosta, Helsingin yliopistollisesta sairaalasta, Helsingin yliopistosta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL). Tutkimustulokset on julkaistu JAMA Network Open -tiedejulkaisussa.

Ruuhkavuosien toimitus kertoi aiemmin, että joka neljäs nuori ei syö riittävästi D-vitamiinia. Lisäksi aiemmin kerrottiin, että säännöllisesti D-vitamiinia käyttävillä on tutkimuksen mukaan vähemmän melanoomia.

Teksti: Miia

Ei vielä kommentteja

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Aitoa vertaistukea perhearkeen, lempeästi myötäeläen


Lisätietoja henkilötietojen käsittelystä tietosuojaselosteesta.