6 asiaa, joita lapsipsykologit eivät koskaan sano lapsilleen
Jokainen sanoo toisinaan, mitä sylki suuhun tuo, eikä pysähdy ajattelemaan sanomisiaan tai sitä, millainen vaikutus sanoilla voi olla. Tunnekuohun vallassa saattaa sanoa myös asioita, joita ei todellisuudessa tarkoita.
Vanhemman ja lapsen välinen suhde on yksi ihmiselämän tärkeimmistä, joten keskinäiseen kommunikaatioon tulee panostaa: vanhemman sanat voivat jättää lapseen lähtemättömän jäljen. Siksi vanhempien kannattaa kiinnittää huomiota siihen, miten lapselleen puhuvat. Tietyt lauseet olisi paras jättää kokonaan sanomatta.
Vuosien kokemuksen omaavat lapsipsykologit ovat antaneet esimerkkejä, joita he eivät koskaan sano lapsilleen. Heidän neuvojensa avulla vanhemmat voivat siivota omaa sanavarastoaan. Vaikka olisit sanonut alle listattuja asioita lapsellesi joskus, ei se tee sinusta huonoa vanhempaa. Jatkossa kuitenkin kannattaa korvata lauseet toisenlaisilla.
6 asiaa, joita ei kannata sanoa lapsilleen
“Olen pettynyt sinuun.”
Tällainen kommentti vanhemman suusta kirpaisee ikään katsomatta. Kommentti voi johtaa siihen, että lapsi yrittää miellyttää vanhempaansa ja tietoisesti välttää tekemästä virheitä, jottei kuulisi sanoja uudelleen. Ahdistunut käytös voi näkyä myös muilla elämän osa-alueilla. Kommentista voi tulla osa lapsen identiteettiä jolloin lapsi alkaa toimia sen mukaisesti ajatellessaan, että sellainen hän on, pettymys.
“Rauhoitu.”
Kommentti ei saa lasta rauhoittumaan, vaan voi jopa pahentaa tilannetta. Kommentilla et anna lapselle toimintaohjeita tai neuvoja, miten käsitellä pintaan pyrkiviä tunteita. Parempi tapa on antaa lapselle selkeät ohjeet, jotka auttavat tunnekuohua menemään ohi.
“Olet laiska/saamaton.”
Jos lapsi ei tee jotain asiaa vanhemman pyynnöstä huolimatta, voi vanhempi olettaa sen johtuvan lapsen haluttomuudesta. Todellisuudessa voi olla, ettei lapsi osaa tehdä sitä, mitä häneltä pyydetään. Vanhemman kannattaa selvittää, miksi lapsi ei tee pyydettyä asiaa ja tarvittaessa harjoitella sen tekemistä yhdessä.
“Älä itke.”
Suru, suuttumus ja turhautuminen ovat tavallisia tunteita ja ne voivat purkautua itkuna, mikä on inhimillistä. Tällaisesta kommentista on empatia kaukana ja se voi johtaa siihen, että lapsen on vaikeampi avautua tunteistaan ja ongelmistaan tulevaisuudessa. Lasta kannattaa muistuttaa, että on ok itkeä ja selvittää syy kyyneliin yhdessä lapsen kanssa.
“Tämä ei kuulu sinulle.”
Tämä on tarpeettoman karu kommentti. Parempi tapa on sanoa esimerkiksi: “Tiedän, että haluaisit osallistua keskusteluun, mutta juttelen nyt XX kanssa.” Jos haluat pitää lapsesi erossa keskustelusta, kannattaa lapsille sopimaton keskustelu jättää sellaiseen ajankohtaan, kun lapsi ei ole paikalla.
“Koska minä sanon niin.”
Tämä monille tuttu lausahdus on lapsipsykologien mukaan ärsyttävä tokaisu. Jos lapsi kaipaa selitystä asiaan ja vanhempi vastaa näin, tuntuu se lapsesta todella turhauttavalta. Tämän kommentin sijaan kannattaisi yrittää löytää lapsen ikätasoon sopiva selitys. Jos lapsi jatkaa kyselemistä, voi hänelle sanoa, että “Minähän kerroin jo, joten ei puhuta tästä enempää.”
Lähde: HuffPost
Teksti: Miia
