“Miksi sanomalehti ei ole sanomapaperi?” ja muut lasten hassut kysymykset

“Miksi sanomalehti ei ole sanomapaperi?” ja muut lasten hassut kysymykset
Kuva: Ben White

Lapsi esittää kysymyksen kulmat kurtussa. Vanhempi yrittää pitää kasvot peruslukemilla, jottei lapsi loukkaannu siitä, että vakavaan kysymykseensä suhtaudutaan huumorilla. Kuulostaako tutulta tilanteelta?

Kun lapsi kyselee vanhemmalta, miksi jonkun asian nimi on sellainen kuin se on, voivat vanhemmankin silmät avautua joidenkin sanojen ja ilmaisujen huvittavuudelle. Tottahan se on, että sanomalehti on tehty paperista, eikä puun lehdestä, niin kuin lapsi topakasti toteaa. Varsinkin joidenkin nimien kohdalla lapsi voi olla ihmeissään siitä, mitä sana todella merkitsee. Lapsen viaton ihmettely saattaa avata aikuisenkin silmät näkemään jotkut sanat aivan uudessa valossa.

Ainakin nämä sanat ovat lasten mielestä varsin hassuja:

“Äiti, miksi Hiljan nimi on Hilja? Pitääkö Hiljan olla aina hiljaa?”

“Miksi Ainan nimi on Aina? Onko hän aina olemassa? Miksi minä en ole aina olemassa?”

“Miksi Pilvi voi olla nimi, mutta Aurinko ei voi olla nimi? Minä haluaisin olla mieluumin Aurinko kuin Pilvi!”

“Miksi kysytään “mitä sinulle kuuluu?” Mikä se sellainen kuu-luu on? Onko se Kuussa oleva luu?”

“Miksei sanomalehden nimi ole sanomapaperi, kun se on tehty paperista, eikä puun lehdestä?”

“Miksi voin nimi on voi? Voita voi laittaa leivän päälle ja voin mennä ulos. Kuinka hassua!”

Lapsen kanssa sanoja ihmetellessä aikuinenkin monesti pysähtyy huvittuneena miettimään sanojen alkuperää. Olemme niin tottuneet käyttämään tiettyjä sanoja, ettemme välttämättä edes tiedosta, mikä sanan todellinen merkitys on tai että sillä voi olla monia merkityksiä. Esimerkiksi jos kuulemme sanan “voi”, mielemme automaattisesti tunnistaa asiayhteydestä riippuen sanan tarkoittavan joko leivän päälle levitettävää rasvaa tai esimerkiksi “pystymistä” kuvaavaa sanaa. Jos kuulemme sanan “kuu”, usein voimme päätellä asiayhteydestä, tarkoitetaanko sanalla planeettaa kiertävää taivaankappaletta vaiko kenties kalenterikuukautta. Monesti emme tämän enempää pysähdy pohtimaan sanojen merkityksiä.

Sanoilla on usein monia merkityksiä

Joidenkin sanojen kohdalla ihmettelee, miten kyseistä sanaa alunperin ollaan alettu käyttämään juuri siinä yhteydessä, missä sitä nykyään käytetään. Aikuiset eivät usein kiireidensä keskellä ehdi pohtia tällaisia asioita kuin korkeintaan pienen ohikiitävän hetken. Lapsen utelias mieli sen sijaan nappaa puhutusta kielestä sanoja, joiden kaksoismerkitystä aikuinen ei välttämättä ole edes ymmärtänyt. Tällöin voi syntyä monia hauskoja ja joskus jopa kiusallisia tilanteita, jos lapsen kyseiseen sanaan liittyvä kysymystulva sattuu tapahtumaan julkisella paikalla, jossa on muitakin aikuisia kuulemassa.

Kyselläänkö teidänkin perheessänne toisinaan sanojen merkityksistä? Kerro kommenteissa, minkälaisia hassuja ja hauskoja sanoja te olette löytäneet lasten kanssa. Aikuisenkin harmaa päivä voi piristyä, kun välillä katsoo maailman lapsen silmin.

Teksti: Sonja

Avatar photo

Ruuhkavuodet toimitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *