Tämän päivän lapset ja nuoret rakentavat tulevaisuuden Suomen, kun he siirtyvät opintojen maailmasta työelämään ja aikuisten arkeen. Aiempaa useamman nuoren voimavarat ei kuitenkaan riitä työelämään orientoitumiseen.
Kolmannes (33 %) yläkoululaisista ja toisen asteen opiskelijoista pelkää työelämän olevan itselle liian raskasta, ilmenee Nuorten yrittäjyys ja talous NYTin kyselytutkimuksesta. Työelämän raskautta pelkäävien osuus on kasvanut jo neljänä peräkkäisenä vuotena ja kasvua on tapahtunut selvästi: vuonna 2020 työelämän raskautta pelkäsi 19 prosenttia nuorista.
Työelämän itselleen liian kuormittavaksi kokeneista nuorista yli puolet (55%) ilmoitti kuormittavuuden syyksi huolen siitä, ettei tule ansaitsemaan töissä tarpeeksi rahaa. Toiseksi eniten huoletti (47%) se, ettei nuori ollut löytänyt vielä työtä, joka häntä voisi kiinnostaa.
Nuoria huoletti myös omat voimavarat. 44 prosenttia työelämän liian kuormittavaksi kokevista nuorista ilmoitti, ettei itsellä ole tarpeeksi voimia ja jaksamista työelämää varten.
Myös omien vanhempien kautta saatu käsitys työelämästä näkyi kyselyn tuloksissa: 43 prosenttia työelämän liian kuormittavaksi kokevista katsoi, että omien vanhempien työelämä näyttää raskaalta, eikä halua itselle samaa. Moni koki lisäksi, ettei työelämässä kiinnitetä riittävästi huomiota hyvinvointiin ja jaksamiseen (37 %).
Nuorien syyt taustalla moninaisia
Tulokset osoittavat, että syyt nuorten kokemaan työelämän kuormitukseen ovat moninaiset. Vastausten perusteella osalla nuorista ei yksinkertaisesti ole riittävästi voimavaroja orientoitua omaan tulevaisuuteen työelämässä.
Työelämän myös pelätään vievän liikaa tilaa elämän muilta tärkeiltä osa-alueilta, kuten harrastuksilta ja ihmissuhteilta. Työelämään liittyy nuorten kohdalla myös epätietoisuutta ja ennakkoluuloja, jotka osaltaan lisäävät epävarmuuden ja kuormittavuuden kokemuksia työelämää kohtaan.
Moninaiset syyt työelämäkuormituksen taustalla tulee ottaa huomioon myös keinoissa, joilla nuorten kokemaa työelämän kuormittavuutta pyritään vähentämään.
”Toiset nuoret tarvitsevat ensisijaisesti tukea omien yleisten voimavarojen vahvistamisessa, kun taas toiset kaipaavat lisää tietoa ja hyviä kokemuksia työelämästä”, NYTin erityisasiantuntija Lauri Vaara kertoo.
”Tulokset viittaavat siihen, että nuorten yleisesti kokema näköalattomuus ja kuormitus heijastuvat myös työelämäodotuksiin. Yhtä helppoa ratkaisua nuorten kokeman työelämän kuormituksen kitkemiseksi tuskin löytyy”, hän summaa.
Näköalattomuutta ja voimavarojen puutetta
Vaara kuvailee, että työelämämyönteisten nuorten ryhmästä löytyy positiivista työelämän odotusta, luottamusta omiin työelämävalmiuksiin sekä uskoa tulevaisuuteen. Toista ryhmää kuvaa sen sijaan tietynlainen näköalattomuus ja voimavarojen puute.
”On vaikea innostua työelämästä tai oman tulevaisuuden rakentamisesta, jos oma yleinen hyvinvointi ja jaksaminen ovat heikoissa kantimissa”, Vaara toteaa.
Erot nuorten välillä eivät selity yleisimmillä taustatekijöillä, kuten koulumenestyksellä, vanhempien koulutustaustalla, vanhempien työelämätilanteella tai maahanmuuttajataustalla.
”Työelämän suhteen näköalattomien ryhmässä on kuitenkin selvästi enemmän sellaisia nuoria, joilla on matalampi itsetunto, eivätkä he myöskään koe omaavansa riittäviä valmiuksia työelämässä menestymiseen”, Vaara taustoittaa.
Nuorten yrittäjyys ja talous NYTin kyselyyn vastasi 6027 nuorta, joista puolet opiskeli yläkoulussa ja puolet toisella asteella.
Teksti: Miia
Ei vielä kommentteja