Nuorten pahoinvointi on lisääntynyt: Miksi nuorilla on niin paha olla?

Mediasta ja tutkimustilastoista on helppoa huomata nuorten mielenterveysongelmien ja pahoinvoinnin lisääntyneen. Saman voi huomata seuraamalla nuorten elämää ja keskustelemalla heidän kanssaan. On kuitenkin vaikeaa osoittaa yksittäistä syytä lisääntyneen huonovointisuuden takana. Miksi liian moni nuori voi niin pahoin?
National Alliance on Mental Illness eli NAMI arvion mukaan 20 prosentilla nuorista on vakavia mielenterveyshäiriöitä. Lisäksi 11 prosenttia kärsii mielialahäiriöistä. Nykyinen maailmantilanne on lisännyt pahoinvointia ja heikentänyt nuorten turvallisuuden tunnetta. Jotkut nuoret kokevat lisäksi suurta ilmastoahdistusta.
Nuoruus kehitysvaiheena altistaa jo itsessään mielenterveysongelmille, kuten ahdistukselle ja masennukselle. Nuori käy nimittäin läpi suuria muutoksia elämän eri osa-alueilla, eikä nuoren mieli aina tahdo pysyä muutoksessa mukana. Mielialat vaihtelevat, tunteet kuohuvat ja omaa paikkaa on vaikea löytää.
Mikäli nuoren elämässä on muitakin mielenterveysongelmille altistavia riskitekijöitä, kuten neuropsykiatrisia haasteita, hankalat kotiolot tai yksinäisyyttä, voivat ne laukaista mielenterveysongelmia aiheuttaen lisää ongelmia ja haasteita nuoren elämään. Ne voivat altistaa nuoren itsetuhoisille ajatuksille tai johtaa syrjäytymiseen.
Tilannetta pahentaa, jos nuori ajautuu kokeilemaan päihteitä. Nykyisin päihteiden hankinta on helppoa, toisin kuin avun piiriin pääseminen.
Nykynuorilta vaaditaan paljon – stressi on kovaa
Nykynuorilta vaaditaan paljon. Heidän odotetaan itsenäistyvän nuorena ja pärjäävän elämässään. Opiskeluaikana nuoren pitää selviytyä opinnoista hyvinkin itsenäisesti. Koronapandemian aiheuttama etäopiskelu korosti tilannetta entisestään. Nuorten pitäisi jo aikaisin tietää “mikä heistä tulee isona” ja suunnitella opintonsa huolella sekä vielä pärjätä niissä.
Taloudellisten syiden vuoksi moni joutuu työskentelemään opintojen ohessa, joka voi käydä pidemmän päälle raskaaksi. Muutoksien keskellä nuoren täytyisi koittaa itsenäistyä ja muuttaa omilleen. Kaikki tämä voi aiheuttaa liikaa stressiä ja paineita, altistaen nuorta mielenterveysongelmille. Monet nuoret kamppailevat nepsy-haasteiden kanssa, joihin eivät saa ajoissa apua, pitkien tutkimusjonojen vuoksi.
Sosiaalinen media lisää paineita
Sosiaalinen media on iso osa nuorten elämää. Siinä on monia hyviä puolia, mutta myös haasteita. Omaa identiteettiään etsivä nuori voi kaivata julkaisuihinsa tykkäyksiä ja kommentteja nostaakseen itsetuntoaan.
Sosiaalinen media on myös omiaan aiheuttamaan FOMOA eli paitsijäämisen pelkoa. Tälläinen henkilö kuvittelee kaikkien muiden olevan pitämässä hauskaa sillä aikaa, kun itse kärvistelee yksin kotona. Hyvä esimerkki tällaisesta on kesä-aika festareineen ja lomamatkoineen. Sosiaalisen median kautta nuori voi löytää samanhenkisiä uusia ystäviä, mutta taas toisaalta se voi vaan syventää yksinäisyyden kokemusta entisestään.
Mitkä ovat mielestäsi syyt nuorten ongelmien taustalla? Miten niitä voisi ennaltaehkäistä?
Lähteet: Iltalehti, THL, Turnbridge ja YLE
Teksti: Anne-Mari Valta