Toisinaan lapsi voi pelätä esimerkiksi lastenohjelmissa tai elokuvissa tarinan elementtejä tai hahmoja, jotka eivät tule vanhemmalle edes mieleen. Joskus vanhempi voi joutua tekemään varsinaista salapoliisityötä selvittäessään, mikä aiheuttaa lapsen itkuisuuden illalla nukkumaan mennessä, kun valot pitäisi sammuttaa.
Vaikka vanhemmat toimisivat äärimmäisen vastuullisesti sen suhteen, minkälaisia elokuvia ja televisio-ohjelmia lapselleen näyttävät, voi lapsi pelästyä asioita, jotka eivät olisi tulleet vanhemmalle edes mieleen. Esimerkiksi täysin viattomalta näyttävässä lastenohjelmassa voi olla hahmo, jonka piirteet laukaisevat pelon lapsessa. Aikuinen ei hahmoa katsoessaan useinkaan näe mitään pelottavaa. Voi myös olla, ettei toinen lapsi koe kyseistä hahmoa ollenkaan pelottavana.
Joskus hahmossa on yksittäinen piirre, jonka lapsi aiemmin on liittänyt johonkin pelottavaan. Jos lapsi on aiemmin pelästynyt punatukkaista naista, saattaa hän kokea pelottavina kaikki elokuvien ja lastenohjelmien punatukkaiset hahmo.
Lapsi ilmaisee pelkonsa vasta pelottavan tilanteen jälkeen
Pieni lapsi ei osaa kertoa vanhemmalle, mikä on saanut lapsen pelästymään. Pelko voi ilmetä itkuisuutena illalla, kun pitäisi jäädä omaan sänkyyn nukkumaan. Mikäli pelottavan lastenohjelman katsomisesta on kulunut jo sen verran aikaa, ei vanhempi välttämättä osaa yhdistää itkuisuutta ohjelmaan.
Pelon aiheuttaja voi olla myös lapsen usein katsoma lastenohjelma, josta vanhempi on luullut lapsen pitävän. Lapsi ei osaa kuvailla oikeilla sanoilla, minkä ohjelman hahmon tai tilanteen on kokenut pelottavana. Joskus tarvitaankin runsaasti salapoliisityötä, jotta syy lapsen pelkoon selviäisi.
Myös painostava ilmapiiri saattaa jäädä pelottamaan lasta
Joskus lapsen pelon aiheuttaja voi olla tietty tilanne ohjelmassa tai elokuvassa. Ahdistava takaa-ajokohtaus nopeatempoisella musiikilla voi aiheuttaa lapselle hermostumista tai jopa pelkotiloja. Mikäli lastenohjelmassa kuvataan surullista tapahtumaa, pieni lapsi voi reagoida tähän hyvin voimakkaasti.
Vanhempien kannattaa seurailla lasta tarkasti tämän katselessa piirrettyjä televisiosta. Lapsen ilmeitä seuraamalla voi usein hyvin päätellä, kuinka lapsi kokee näkemänsä. Jos lapsen kasvot näyttävät surullisilta tai pelokkailta, vanhemman kannattaa kysyä mielipidettä ohjelmasta. Lapsi voi alkaa kertomaan ajatuksistaan ja samalla vanhempi pääsee helpommin selville siitä, millaiset asiat lasta ahdistavat.
Teksti: Sonja
