Miten jotkut vanhemmat voivat tarjota lapselleen huumeita?

Lehdessä kerrottiin jokin aika sitten nuoresta miehestä, jonka elämä oli lähtenyt väärille raiteille jo varhaisessa nuoruudessa isän opettaessa hänet polttamaan kannabista alaikäisenä. Tuntuu lähes mahdottomalta ymmärtää, miten jotkut vanhemmat voivat tarjota omalle lapselleen huumeita.
Toisinaan lapsen elämä lähtee väärille urille riippumatta siitä, miten hänen vanhempansa toimivat. Joskus kuitenkin vanhemman toimet ovat suorassa asiayhteydessä siihen, millaisia ongelmia lapsi kohtaa elämässään. Esimerkiksi huumeiden ja alkoholin tarjoaminen omalle lapselle alaikäisenä vain siksi, että voi olla niin sanotusti “hyvä kaveri” lapsensa kanssa tuntuu täysin järjenvastaiselta toiminnalta.
Vanhempi ei varmasti pohjimmiltaan tarkoita mitään pahaa lapselleen
Vanhempi saattaa kokea tärkeänä, että hänen ja lapsen välillä on kaverillinen suhde. Varsinkin jos vanhemman oma elämänhallinta on hukassa, hän ei usein edes hahmota miten vaarantaa lastensa tulevaisuuden. Toisinaan vanhempi ymmärtää myöhemmin saatuaan elämänsä hallintaan, että toimintansa aiempina vuosina on sysännyt hänen lapsensa huonolle polulle. Tällöin voimakkaat itsesyytökset voivat piinata vanhempaa.
On hyvä asia, että lehdissä kirjoitetaan tällaisista aiheista. Tarinan saattavat lukea myös sellaiset vanhemmat, jotka tällä hetkellä toimivat samoin lastensa kanssa, tarjoten heille alkoholia ja mahdollisesti muitakin huumausaineita. Tarinan lukeminen saattaa avata vanhemman silmät ymmärtämään, että hänen toimintansa vahingoittaa hänen lastaan. Tästä syystä elämänkokemusten jakaminen on niin äärettömän arvokasta. Näin muiden ei välttämättä tarvitse tehdä samoja virheitä, vaan voimme kaikki oppia toistemme virheistä ja kenties siten välttää ne omassa elämässämme.
Vanhempi saattaa ajatella, että alkoholin tarjoaminen lapselle ei ole “niin suuri paha” kuin huumeet
Vanhempi voi selittää itselleen, että lapsi muutoin kokeilisi alkoholia jossakin muualla ja siksi on parempi, että kokeilu tapahtuu kotona. Tällainen ajattelu on kuitenkin tietynlaista itsensä pettämistä. Lapsi hyvin luultavasti joka tapauksessa kokeilee jossain vaiheessa alkoholia kodin ulkopuolella riippumatta siitä, onko hän saanut kokeilla sitä kotona vaiko ei. Jos vanhemmat sallivat lapsensa humaltua kotona, tämä on signaali lapselle siitä, että alkoholin käyttö ja humaltuminen ovat normaaleja elämään kuuluvia asioita ja että aineiden käytön voi aloittaa jo nuorena. Tällöin hän saattaa omien lastensa kohdalla toimia samoin ajatellen, että tämä on se tapa, jolla normaaleissa perheissä toimitaan.
Aina siitä ei ole haittaa lapselle, jos hän kotona saa nauttia vähän alkoholia kokeilumielessä. Joidenkin lasten kohdalla kuitenkin on suurempi mahdollisuus esimerkiksi riippuvuuden syntymiselle. Tällaiset lapset ovat haavoittuvaisimmassa asemassa alkoholin ja muiden päihteiden suhteen. Siksi olisi tärkeää, että vanhemmat eivät tieten tahtoen kotona tarjoaisi alaikäisille lapsilleen mahdollisuutta alkaa käyttämään erilaisia huumaavia aineita. Koskaan ei voi etukäteen tietää, kuuluuko oma lapsi riskiryhmään riippuvuuden suhteen vaiko ei.