Lapsen näkö kehittyy huimaa vauhtia ensimmäisinä kuukausina

Vauvan näkökyky on syntymän jälkeen kohtalaisen heikko, mutta kehittyy hyvin nopeasti paremmaksi ensimmäisten viikkojen jälkeen. Erityisesti ensimmäiset elinkuukaudet ovat tärkeitä lapsen näköjärjestelmän kehityksen kannalta.

Noin kahden viikon ikäinen lapsi kykenee näkemään eri etäisyyksillä olevia esineitä. Parin kuukauden ikäinen lapsi pystyy muodostamaan katsekontaktin vanhemman kanssa ja seuraamaan esineiden liikettä. Lapsen kasvaessa näkökyky tehostuu jatkuvasti.

Usein viimeistään puolivuotiaana lapsi tunnistaa kauempana olevia esineitä. Vuoden ikäisenä hän pystyy havaitsemaan jo hyvin pieniä esineitä lattialla. Usein näköhäiriöt alkavat tulla ilmi kolmannen ja neljännen ikävuoden aikana, jolloin pitäisi jo kyetä katsomaan näkötauluja. Jos tarkastuksissa havaitaan, ettei näkö ole kehittynyt normaalisti, lapsi voidaan tutkia silmälääkärin toimesta, jolloin erilaiset näköhäiriöt usein tulevat ilmi.

Lapsen erilaiset näköhäiriöt

Joillakin lapsilla voi esiintyä esimerkiksi karsastusta. Karsastuksella tarkoitetaan tilannetta, jossa molempien silmien katse ei kohdistu samaan pisteeseen. Jos lapsi karsastaa voimakkaasti, tämän huomaa heti. Jos karsastus on lievää, sitä ei sen sijaan välttämättä havaitse niin helposti. Mahdollinen karsastus olisi tärkeä huomata mahdollisimman aikaisin, jotta sitä päästään hoitamaan. Jos häiriötila jää hoitamatta, silmä voi pahimmassa tapauksessa menettää näkökykynsä.

Toinen lapsilla esiintyvä näköhäiriö on “laiska silmä”, jolloin lapsi käyttää katsomiseen lähinnä toista silmäänsä. Laiskaa silmää voidaan hoitaa peittämällä paremmin näkevä silmä lapulla ja pakottamalla heikompi silmä työskentelemään enemmän. Tämä harjaannuttaa heikompaa silmää paljon enemmän kuin tilanteessa, jossa parempi silmä tekee kaiken työn.

Kuten karsastuksessa, myös laiskan silmän tapauksessa hoito on hyvä aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Vanhempien kannattaa aktiivisesti seurata lastaan ja mikäli he huomaavat, ette lapsi käytä tasaveroisesti molempia silmiään, tilanne kannattaa käydä tarkastamassa silmälääkärin vastaanotolla.

Karsastuksen ja laiskan silmän lisäksi lapsella voi olla silmän taittovirhe. Likitaittoisuudessa linssi toimii epäideaalisesti siten, että valonsäteet taittuvat liian eteen. Kaukotaittoisuudessa tilanne on päinvastainen. Astignamismista puhutaan, kun linssin reuna on edestä epätasainen, minkä seurauksena valonsäteet taittuvat eri lailla kuin normaalisti riippuen siitä, missä kulmassa valonsäde saapuu silmään.

Toisinaan lapsella saattaa olla myös synnynnäinen värisokeus, jolloin lapsi ei kykene aistimaan värejä normaalisti. Värisokeutta ilmenee eri asteisena ja tila on yleisempää miehillä.

Usein lapsen taittovika tulee ilmi muutaman vuoden ikäisenä, kun herää epäilys ettei lapsi näe niin hyvin kuin pitäisi. Myös värisokeus havaitaan usein perusnäöntarkastusten yhteydessä. Tärkeintä on seurata lapsen näön kehitystä ja reagoida heti, jos epäilee, ettei kaikki ole kunnossa.

Lähde: Terveyskirjasto

Teksti: Sonja