Jos vanhempi joutuu yllättäen tilanteeseen, joka voi olla potentiaalisesti vaarallinen lapselle, oman pelon hallinta voi olla haastavaa. On kuitenkin olemassa keinoja, joiden avulla vanhempi voi harjoittaa aivojaan rauhoittumaan odottamattoman pelottavan tilanteen osuessa kohdalle.
Niin kauan kuin pahimmat pelkoskenaariot eivät ole toteutuneet, on helppoa ajatella pystyvänsä tarvittaessa hallitsemaan tunteet ja toimimaan parhaalla tavalla sen mukaan, mitä tilanne vaatii. Tunteiden hallinta voi kuitenkin olla äärimmäisen vaikeaa, jos joutuu odottamatta pelottavaan ja potentiaalisesti vaaralliseen tilanteeseen. Varsinkin jos oma lapsi on vaarassa, pelko voi vyöryä päälle hyökyaallon tavoin.
Pelottavassa tilanteessa keho reagoi usein taistele-tai-pakene-vasteella, jolloin sydämen syke nousee ja verenpaine kohoaa. Pelon vallassa ollessa ongelmanratkaisukyky on ymmärrettävästi heikompi kuin rauhallisessa mielentilassa. Pelon aiheuttamia fyysisiä reaktioita ei usein ole mahdollista täysin hallita, mutta niiden vaikutusta voi oppia minimoimaan.
Vanhempi, varaudu ennakkoon odottamattomiin tilanteisiin
On selvää, ettemme mitenkään voi varautua jokaiseen odottamattomaan tilanteeseen etukäteen. Voimme kuitenkin tehdä suunnitelmia, joiden mukaan voimme toimia ja joita voi tarvittaessa nopeasti soveltaa erilaisiin tilanteisiin. Vaikkei tilannetta olisi täysin ennakoinut, suunnitelman olemassaolo auttaa rauhoittamaan mieltä sen kaikkein odottamattomimman tapahtuman osuessa kohdalle.
Pelottavassa tilanteessa ihminen usein toimii “automaattisesti”. Jos harjoittelee etukäteen tiettyjä toimintatapoja yllättäviä tilanteita varten, harjoiteltu toiminto voi tositilanteessa käynnistyä samalla tavalla automaattisesti.
Perusasiat kannattaa hoitaa kuntoon odottamattomien tilanteiden varalle
Ensiapupakkauksen olemassaolo kotona on jo loistava asia itsessään, mutta lisäksi on hyvä varmistaa, että pakkauksen sisältö on ajan tasalla. Omia ensiaputaitoja kannattaa myös aktiivisesti pitää yllä. Jos joku perheenjäsenistä loukkaa itsensä ja saa haavan, on hyvä tietää jo ennalta, miten erityyppisiä haavoja hoidetaan ja milloin on syytä hakeutua lääkäriin kotihoidon sijasta.
Erilaisten meditaatiotekniikoiden harjoittelu voi myös auttaa aivoja oppimaan rauhoittumista stressaavassa tilanteessa. Mindfulnessista puhutaan myös nykyään paljon monissa eri yhteyksissä ja sen harjoittelua suositellaankin hektisen arjen vastapainoksi.
Jos vanhempi on ylireagoinut pelottavassa tilanteessa ja toiminut tavoilla, jotka eivät ole vaaratilanteessa parhaita mahdollisia, on tärkeää purkaa tilanne lapsen kanssa myöhemmin, mikäli lapsi on ollut osallisena tapahtumassa. Tästä on apua sekä vanhemmalle että lapselle. Vanhempi voi myöntää suoraan pelästyneenä niin paljon, että toimi tavalla, joka ei ollut kovin fiksu. Lapsen kanssa voi myös yhdessä käydä läpi, mikä olisi ollut fiksuin tapa toimia. Näin lapsi ei automaattisesti omaksu vanhemman reagointitapaa ja ymmärtää, että aikuisetkin saattavat peloissaan tehdä virheitä.
Lähde: Parents
Teksti: Sonja
