Vuosittain suomessa syntyy noin kuusi prosenttia vauvoista ennenaikaisesti. Keskosvauvojen hoitoon kuuluu kenguruhoito, jossa vauva on ihokontaktissa vanhemman kanssa. Kenguruhoito tukee vauvan kehitystä ja samalla vanhemman ja vauvan välinen kiintymyssuhde vahvistuu.
Vanhempien kannattaa laulaa keskosvauvalle säännöllisesti samalla, kun vauva on kenguruhoidossa. Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan laulaminen voi edistää keskosvauvojen kuuloaivokuoren kehitystä. Lisäksi laulaminen kohottaa äitien mielialaa, parantaa hyvinvointia ja edistää vuorovaikutusta vauvan kanssa.
Musiikkiterapeutti Kaisamari Kostilaisen väitöstyössä tutkittiin kahta ryhmää. Osa vanhemmista oli interventioryhmässä, jossa musiikkiterapeutti tutkimuksen alussa motivoi ja tuki vanhempia laulamaan tai hyräilemään kenguruhoidon aikana vauvan laskettuun aikaan asti. Osa vanhemmista kuului kontrolliryhmään, ja he pitivät vauvaansa kenguruhoidossa osaston ohjeiden mukaisesti ilman musiikkiterapeutin ohjeistusta laulamiseen.
”Kenguruhoidon aikana tapahtuva laulaminen auttoi äitejä rentoutumaan ja muodostamaan läheisemmän suhteen vauvaan, ja samalla laulu kehitti vauvan aivoja”, Kostilainen kertoo.
Tutkimuksessa käytettiin aivosähkökäyrämittausta kartoittamaan laulamisen vaikutusta keskosten aivojen kykyyn erotella pieniä puheäänien muutoksia. Tämä kyky on tärkeää normaalin kielenkehityksen kannalta. Äitien ahdistuneisuutta puolestaan mitattiin kyselyllä ja lisäksi äidit kertoivat, miltä vauvalle laulaminen tuntui ja miten he kokivat sen vaikuttavan vauvaan ja itseensä.
Vauvat hyötyvät toistuvuudesta
Tutkimuksessa selvisi, että interventioryhmän vauvoilla oli suuremmat aivovasteet puheäänten muutoksille verrattuna kontrolliryhmän vauvoihin. Mitä useampana päivänä vanhemmat lauloivat vauvalleen, sitä suuremmat aivovasteet olivat.
”Kuulojärjestelmän kehitys näyttäisi hyötyvän toistoista. Keskosvauvalle laulamisen vaikutukset näkyivät jo täysaikaisen syntymäajan kohdalla”, Kostilainen avaa tuloksia.
Interventioryhmän äideillä ahdistuneisuus väheni tilastollisesti merkitsevästi verrattuna kontrolliryhmän äiteihin, jotka eivät laulaneet. Tämän ryhmän äidit kokivat laulamisen rentouttaneen vauvoja ja heitä itseään, kohottaneen mielialaa ja vaikuttaneen positiivisesti hyvinvointiin.
”Äidit kokivat laulamisen edistävän vuorovaikutusta ja tunnetason läheisyyttä. Kaikki musiikkiterapeutin tukea saaneet äidit jatkoivat laulamista arjessa tutkimuksen jälkeenkin”, Kostilainen sanoo.
Laulaminen tietoisemmin osaksi perhekeskeistä hoitoa
Teho-osaston ääniympäristö voi aiheuttaa keskosvauvalle fysiologista stressiä. Tutkijat uskovat sen voivan vaikuttaa myös lapsen myöhempään kehitykseen.
”Sairaalan ääniympäristöön tulisi kiinnittää huomiota vähentämällä stressaavaa ärsykettä ja lisäämällä kehitystä tukevaa ärsykettä, kuten vanhemman puhetta ja laulua”, vastasyntyneiden teho-osaston musiikkiterapiaan erikoistunut Kostilainen kertoo.
Kostilainen on tehnyt väitöstutkimuksensa pohjalta keskosvanhemmille oppaan, joka neuvoo ja motivoi vanhempia oman äänen käyttöön keskossyntymän jälkeen. Varhaisen tuen ja tiedon tarjoaminen vanhemmille jo osastohoidon aikana on perusteltua ja tärkeää.
”Keskosuus kohottaa riskiä myöhemmän kehityksen, kuten kielenkehityksen ongelmille. Se myös altistaa vanhempia masennukselle ja ahdistukselle, mikä voi vaikuttaa vauvan ja vanhemman vuorovaikutuksen laatuun”, tutkija sanoo.
”Laulaminen on helppo ja kaikille perheille mahdollinen keino keskosvauvan kehityksen, vanhemman hyvinvoinnin ja vuorovaikutussuhteen tukemiseen, ja sitä voisi ottaa tietoisemmin osaksi perhekeskeistä hoitoa”, Kostilainen päättää.
Teksti: Miia
Ei vielä kommentteja