Jokainen vanhempi toivoo lapsen olevan terve, kehittyvän normaalisti ja pystyvän nauttimaan elämästään myös aikuisuudessa. Jos vanhempi havaitsee viivettä lapsensa kehityksessä, valtaa huoli usein mielen. Useinkaan huoleen ei kuitenkaan ole syytä.
Toisinaan vanhempi stressaa turhaan lapsien hyvinvointiin liittyvistä asioista jopa niin paljon, ettei kykene nauttimaan siitä arvokkaasta lyhyestä ajasta, jolloin lapsi on pieni. Vanhempi seuraa usein ensimmäisen lapsen kehitystä silmä tarkkana. Vanhemmalla ei välttämättä vielä ole luottoa taitoihinsa ja hän saattaa joskus jopa epäillä, onko toiminut jollakin tavalla väärin, mikäli lapsi ei pysy ikätovereidensa kehitystahdissa. Jos lapsi ei opi esimerkiksi kävelemään tai puhumaan yhtä nopeasti kuin muut, vanhempi voi miettiä, onko auttanut lastaan riittävästi oppimisprosessissa.
Useimmiten tällaiset ajatukset ovat turhia pelkoja. Lapset kehittyvät eri tahtiin ja vaikkei oma lapsi saavuttaisi tiettyjä etappeja samoihin aikoihin kuin muut lapset, ei tämä automaattisesti merkitse, että lapsessa olisi jotakin vialla.
Jos vanhempaa kovasti huolettaa kehitys, kannattaa asia ottaa esille esimerkiksi neuvolakäyntien yhteydessä. Henkilökunta on tottunut siihen, että vanhemmilla voi olla kaikenlaisia pelkoja ja huolia. Eräs henkilökunnan tehtävistä on laimentaa näitä huolia ja saada vanhempi luottamaan siihen, että lapsi kyllä aikanaan saavuttaa kaikki tärkeät etapit.
Jokainen lapsi on yksilö
Ihmiset ovat hyvin erilaisia monien ominaisuuksien suhteen. Siksi ei kannata liikaa vertailla lapsensa kehitystä ja käyttäytymistä muiden lapsiin. Nykyään sairauksia on ehkä jopa liian helppoa ”diagnosoida” kotisohvalta googlea apuna käyttäen. Tällöin saattaa helposti luulla lapsen kärsivän jostakin sairaudesta tai oireyhtymästä silloinkin, kun kyseessä on lapsen normaali persoonallisuuspiirre eikä sairaus.
Vaikka onkin hyvin hyödyllistä käyttää googlea apuna, havaitessaan lapsessaan jotakin erikoista tai huolestuttavaa, kannattaa kuitenkin luottaa terveydenhuollon ammattilaisiin. Moniin sairauksiin liittyy niin paljon erilaisia vaikuttavia tekijöitä, että maallikon on hyvin vaikeaa ellei mahdotonta tunnistaa kaikkia sairauksia oikein. Tämän takia diagnoosien tekeminen kannattaa jättää ammattilaisille, jotka ovat kouluttautuneet alalle vuosikausia.
Jos pelko kuitenkin kaikesta huolimatta osoittautuu todeksi ja lapsella todetaan jonkinasteinen kehityshäiriö, vanhempi voi tuntea suurta huolta miettiessään, kuinka lapsi tulee pärjäämään elämässään. Huolen ja pelkojen ei kuitenkaan kannata antaa vallata mieltä kokonaan. Lapsen elämä voi olla todella hyvää, vaikkei hän kehittyisi samaa tahtia muiden kanssa. Meistä jokaisella on erilainen kokoonpano taitoja ja ominaisuuksia, kahta samanlaista ihmistä ei maailmasta löydy ja siksi jokainen elämä on ainutlaatuinen ja arvokas.
Teksti: Sonja
