Nukkuminen ja siitä tinkiminen on usein ensimmäisenä listalla, jota vähentämällä saisi vuorokauteen enemmän tunteja. Vanhemman ei kuitenkaan kannata oman unensa kustannuksella hoitaa illalla tärkeitä asioita, joita hän ei ole ehtinyt hoitaa aiemmin. Vaikka saattaa olla houkuttelevaa tinkiä yöunista, jotta saisi hoidettua tärkeitä asioita lasten mentyä nukkumaan, kannattaisi tätä mielihalua vastaan taistella. Vaikka jonkin aikaa tuntuu, että kyllä vähemmilläkin yöunilla pärjää, univaje vaikuttaa salakavalasti jaksamiseen.
Kun lapset ovat pieniä, vanhempien oma aika voi usein olla kortilla. Jos vanhemmalla on vaativa työ, toisinaan ei voi välttää töiden tuomista kotiin. Lapsiperheen ilta on kuitenkin täynnä toimintaa, onhan se usein ainoa hetki päivästä, jolloin vanhemmat voivat viettää aikaa lastensa kanssa arkena. Lapset haluavat leikkiä, jossain välissä pitäisi syödäkin ja lopulta tehdä iltatoimet, joihin myös menee oma aikansa. Vaikka perheessä olisi kaksi vanhempaa, on oman ajan löytäminen illan hässäkän keskellä usein mahdotonta. Yhden vanhemman perheessä tästä ei usein ole minkäänlaista toivoa.
Jos tärkeitä töitä on kuitenkin rästissä, vanhemmalla voi olla suuri kiusaus ottaa työkone esiin lasten vihdoin nukahdettua. Kun hiljaisuus on laskeutunut kotiin, olisi viimein aikaa hoitaa töiden ohella muitakin rästiin jääneitä tärkeitä asioita kotona. Näihin toimiin saa huomaamatta kulumaan pari tuntia, jolloin kello lähentelee jo puoltayötä tai on ylikin siinä vaiheessa, kun vanhempi viimein alkaa miettimään omaa nukkumaanmenoa.
Jos lapset ovat vielä siinä iässä, että he yöllä heräillessään vaativat vanhemman huomiota, tai jos he muutoin nukkuvat huonosti ja herättävät vanhemman öisin, tämä merkitsee, että vanhempi ei käytännössä saa katkotonta unta läpi yön. Jos uni jää ylipäätään hyvin lyhyeksi ja on lisäksi katkonaista, ei se riiitä antamaan keholle ja mielelle mahdollisuutta levätä ennen seuraavan päivän koitoksia.
Jos vanhempi jatkaa tähän tyyliin pidemmän aikaa, heikkolaatuinen uni alkaa vääjäämättä nakertamaan jaksamista. Pahimmassa tapauksessa tämäntyyppisestä elämäntavasta on tullut vanhemmalle normaalia arkea.
Töitä voi olla huomaamatta kertynyt liikaa
Ratkaisuna ongelmaan vanhemman tulisi pyrkiä järjestämään työnsä siten, että riittävään lepoon jää mahdollisuus. Jos päivän työaika ei riitä kaikkien töiden tekemiseen, kannattaa miettiä, voiko työntekoa päiväsaikaan tehostaa tai töitä uudelleenorganisoida siten, ettei niitä tarvitsisi jatkuvasti tuoda kotiin. Vaikka työ olisikin vastuullista ja tärkeää, on selvää, että kenenkään etua ei aja, jos vanhempi jatkuvasti venyttää itseään äärirajoille.
Jos töitä yksinkertaisesti on liikaa, kannattaa miettiä, voisiko asian ottaa esihenkilön kanssa puheeksi. Joskus esihenkilökään ei ole havahtunut siihen, että jonkun alaisen työtaakka on paisunut liian suureksi. Kun asia tulee esihenkilön tietoon, hän saattaa hyvinkin haluta tehdä asialle jotain, ettei hyvä työntekijä turhaan uuvu.
Teksti: Sonja
Ei vielä kommentteja