Ihminen voi kärsiä stressistä myös tiedostamattaan

Ihminen voi kärsiä stressistä myös tiedostamattaan
Kuva: Francisco Moreno

Stressaavassa elämäntilanteessa oleva ihminen ei välttämättä itse tiedosta, kuinka voimakkaasti stressi häneen vaikuttaa, ennen kuin tilanne on jatkunut pidempään ja lähipiiri alkaa kiinnittää huomiota muuttuneeseen käytökseen ja olemukseen. Vanhempien kannattaa panostaa stressistä palautumiseen aina kun se on mahdollista.

Ruuhkavuosina stressiä ei useinkaan voi välttää. Kun perheessä on pieniä lapsia ja vanhemmat tasapainoilevat työelämässä lastenhoidon ohessa, unet jäävät varsin vähäisiksi. Vähiin jääneet unet puolestaan usein lisäävät ärtymystä ja pahentavat entisestään stressioireita.

Stressi saattaa hiipiä osaksi arkea pikkuhiljaa

Usein pitkäkestoisesta stressistä kärsivän ihmisen yleinen olotila on sen verran huono, että ihminen itsekin tiedostaa tilanteensa. Näin ei kuitenkaan ole aina. Joskus stressaantuminen tapahtuu pikkuhiljaa, eikä vanhempi välttämättä tiedosta muutosta käytöksessään, ennen kuin muut siitä hänelle huomauttavat. Läheiset saattavat kiinnittää huomiota esimerkiksi vanhemman lyhentyneeseen pinnaan ja lisääntyneeseen hajamielisyyteen.

Pitkäkestoinen stressi vaikuttaa aivoihin

Aivoliiton sivuilla kuvaillaan pitkittyneen stressin vaikuttavan aivosoluihin niillä alueilla, jotka ovat vastuussa muistitoiminnoista. Jos ihminen kärsii kroonisesta stressistä, tämän on havaittu aiheuttavan neuronien eli hermosolujen tuhoutumista erityisesti sellaisilla aivoalueilla, joiden toiminta on tärkeää muistijälkien synnylle. Yhteensopivasti näiden tulosten kanssa on havaittu, että kroonisesta stressistä kärsivillä ihmisillä esimerkiksi päättelykyky on heikentynyt verrattuna sellaisiin ihmisiin, jotka eivät ole kokeneet stressiä.

Jotkut tutkimukset viittaisivat myös siihen suuntaan, että pitkään kestävä stressi saattaa lisätä riskiä sairastua muistisairauksiin. Pitkäkestoisen stressin aiheuttamien oireiden valossa tämä tulos ei toki vaikuta yllättävältä. Toisaalta asia ei ole täysin yksiselitteinen, sillä tämä riskin kasvu ei vaikuta huomattavan suurelta esimerkiksi pitkäkestoisen stressin ja Alzheimerin taudin välillä.

Hyvä uutinen on myös se, että vaikuttaa siltä, että aivot kykenevät toipumaan stressin haittavaikutuksista, jos ihminen pääsee palautumaan stressistä. Kannattaa siis panostaa erityisesti ruuhkavuosien aikana siihen, että vanhempi välillä pääsee nollaamaan stressitilan jollakin itselleen sopivalla tavalla, kuten esimerkiksi urheilulla tai rentoutumisharjoituksilla.

Ruuhkavuosien keskellä kannattaa panostaa stressistä palautumiseen

Liikunta on erityisen hyödyllistä ruuhkavuosien keskellä elävälle vanhemmalle monista eri syistä. Aivojen stressihormonitasojen on havaittu alenevan liikuntaa harrastettaessa. Liikunta siis toimii tehokkaana palauttavana työkaluna stressaavan elämän keskellä.

On kuitenkin syytä pitää mielessä, että omaa kehoa ei tule rasittaa liikaa. Jos treenaa liikaa stressaantuneena, tämä saattaa entisestään pahentaa kehon stressitilaa, koska liiallinen fyysinen rasitus on sekin kehon näkökulmasta stressitila. Kohtuus kannattaa siis säilyttää myös liikunnassa. Oikein mitoitettuna liikunta on kuitenkin erittäin tehokas stressistä palauttaja, jota ruuhkavuosien keskellä kannattaa hyödyntää.

Lähde: Aivoliitto

Teksti: Sonja

Avatar photo

Ruuhkavuodet toimitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *