Suurin osa ihmisen mikrobistosta elää suolistossa ja vasta viime vuosina on alettu ymmärtää, miten keskeinen merkitys suolistomikrobistolla on ihmisen terveydelle.
Vauvan mikrobiston kehittyminen on tärkeä prosessi, jonka häiriintymisellä voi olla pitkäaikaisia terveysvaikutuksia, kuten lisääntynyt allergioiden ja autoimmuunisairauksien riski. Uudessa tutkimuksessa on selvitetty tekijöitä, jotka muokkaavat lapsen suolistomikrobistoa.
Suolistomikrobiston kehitys alkaa syntymän yhteydessä äidiltä siirtyvillä bakteereilla, ja imetyksessä äidinmaidon mukana siirtyy sekä hyödyllisiä bakteereja että niille mieluisia ravintoaineita. Syntymä keisarileikkauksella ja vähäinen rintaruokinta sekä antibioottien käyttö sen sijaan ovat riskitekijöitä mikrobiston kehitykselle.
Suolistomikrobiston vaikuttimet vaihtelivat tutkimuksessa lapsen iän mukaan. Synnytystapa ja varhaiset antibioottialtistukset olivat tärkeimmät vaikuttimet ensimmäisten kuukausien aikana, kun taas ruokavalion monipuolistuminen näkyi selvästi myöhemmissä aikapisteissä.
Tutkimuksessa selvitettiin, miten lapsen kahden ensimmäisen elinvuoden aikana kerätyt elintapa- ja ympäristöaltistustiedot liittyivät suolistomikrobistokoostumuksen vaihteluun. Osa muuttujista, kuten perhekoko ja suoliston toiminta, olivat johdonmukaisesti tärkeitä koko kahden vuoden seurannan ajan.
Tutkimuksessa havaittiin myös, että lapsen toiselle elinvuodelle jatkuva imetys vaikuttaa yhä lapsen suolistomikrobistoon, vaikka lapsen muu ruokavalio on monipuolistunut.
Perhekoon vaikutus yhteydessä lapsen syntymätapaan
Aiemmissa tutkimuksissa vanhempien sisarusten läsnäolo on yhdistetty esimerkiksi pienempään allergiariskiin. Uusi tutkimus antaa viitteitä siitä, että perhekoon vaikutus mikrobistoon on kuitenkin erilainen eri tavalla syntyneillä lapsilla. Vanhempien sisarusten läsnäolo voi tukea esimerkiksi keisarileikkauksella, eli sektiolla syntyneiden lasten mikrobistokehitystä. Sektiolla syntyneiden lasten suolistomikrobiston on useissa tutkimuksissa arveltu liittyvän lisääntyneeseen allergiariskiin.
Tutkimus antaa viitteitä siitä, että alateitse ja ilman antibioottia syntyneillä lapsilla sisarusefekti välittyisi enemmän äidiltä siirtyneen mikrobiston kautta. Antibiootille altistuneilla ja keisarinleikkauksella syntyneillä lapsilla vaikutus voisi puolestaan olla suoremmin sisarusvälitteinen.
”Tämä on ensimmäinen löydös asiasta ja vaatii lisätutkimuksia, mutta nostaa kuitenkin esille kysymyksen perhekoon vaikutustavasta mikrobistoon”, yliopistotutkija Anne Salonen kommentoi löydöksiä.
Suolistomikrobiston kehitys vaikuttaa immuunijärjestelmän kehitykseen
Perhekokoon liittyviä mikrobistopiirteitä on tutkittu vähän, vaikka sisarusten on havaittu pienentävän lasten allergiariskiä. Myös lapsen ruuansulatuselimistön toiminnan ja suolistomikrobiston yhteyden tutkimus on jäänyt vähälle suolistosairauksien ja -vaivojen ulkopuolella, mutta aikuisilla yhteyttä on tutkittu enemmän.
Vauvan suolistomikrobiston kehitys vaikuttaa immuunijärjestelmän kehitykseen ja metaboliseen ohjelmointiin. Varhaiset häiriöt suoliston kolonisaatiossa ja mikrobistokehityksessä voivat näkyä myöhemmällä iällä esimerkiksi juuri allergiariskin kasvuna.
Vaikka vauvan suolistomikrobistotutkimus on erittäin aktiivinen biolääketieteen tutkimusala, ei suurinta osaa yksilöiden välisestä mikrobistovariaatiosta pystytä selittämään.
”Parempi ymmärrys eri muuttujien roolista suolistomikrobiston vaikuttimina auttaa valitsemaan toimintatapoja, jotka parhaiten tukisivat toivottua suolistomikrobistokehitystä”, väitöskirjatutkija Roosa Jokela toteaa.
Tutkimuksessa käytetty aineisto on maailmanlaajuisesti yksi suurimmista ja kattavimmista varhaisen mikrobistokehityksen tutkimukseen keskittyvistä syntymäkohorteista. Tutkimus on julkaistu eBioMedicine-lehdessä.
Teksti: Miia
Ei vielä kommentteja