Koulujen alkaminen on jo lähellä: valtaosalla lapsista ja nuorista käynnistyy uusi kouluvuosi 9. tai 10. elokuuta. Koulujen alku tuo liikenteeseen sadattuhannet lapset ja nuoret. Vain osa lapsista ja nuorista liikkuu riittävästi, mutta koulupyöräily voi auttaa parantamaan tilannetta.
Lukuvuodessa on 190 työpäivää. Tämä tarkoittaa, että lapselle kertyy lukuvuoden aikana lähes 400 matkaa koulun ja kodin välillä ja jokainen matka voi olla tärkeä osa päivittäistä liikuntaa. Aktiivisten matkojen tärkeys korostuu, sillä vain noin kolmasosa lapsista ja nuorista liikkuu terveyden kannalta riittävästi.
Etenkin alakouluikäiset lapset pyöräilevät ja kävelevät kouluun ahkerasti, mutta kun tarkastellaan lapsia ikäryhmittäin, on tilanne toinen. Pyöräliitto kertoo, että vain noin puolet alakoululaisista ja alle viidennes yläkoululaisista liikkuu tarpeeksi, eikä kehitys ole vuosiin liikahtanut merkittävästi parempaan suuntaan. Valtakunnallisesti noin 40 prosentilla oppilaista fyysinen toimintakyky on tasolla, joka voi vaikeuttaa arjessa jaksamista.
Arjen liikuntatottumuksista kannattaa pitää kiinni, jotta liikunta vakiintuisi osaksi elämäntapoja. Koulumatkojen arvo on siinä, että ne voivat kerryttää viikkoon monta tuntia rentoa liikuntaa, jota varten ei tarvitse alkaa erikseen järjestää aikaa tai harrastuskyytejä.
Pyöräily on lasten ja nuorten suosituimpia liikuntamuotoja, ja kävelyn ja pyöräilyn väylät heidän eniten käyttämiään liikuntapaikkoja. Matkan ei tarvitse olla pitkä tuottaakseen paljon hyötyä.
”Jo kolmen kilometrin mittaisen edestakaisen koulumatkan kävely tai pyöräily voi tuottaa noin 40–60 prosenttia päivittäisestä kestävyysliikuntasuosituksesta”, kehittämispäällikkö Sanna Ojajärvi Pyöräilykuntien verkostosta sanoo.
Kannusta lasta pyöräilemään kouluun
Lapsia ja nuoria kannattaa kannustaa aktiivisiin koulumatkoihin. Kannustusta kaipaavat etenkin vanhemmat lapset, sillä 7. ja 9. luokan välillä aktiivisuudessa tapahtuu selvä muutos. 78 prosenttia lapsista kulkee alle viiden kilometrin koulumatkat hyvin aktiivisesti vielä 7. luokalla, mutta määrä laskee 59 prosenttiin 9. luokalla.
”Lasten ja nuorten mukaan koulut kannustavat aktiivisiin koulumatkoihin useimmin nuorimpia ikäluokkia. Kaikenikäiset nuoret kulkisivat useammin kouluun aktiivisesti, jos koulussa kannustetaan kulkemaan koulumatkat kävellen tai pyörällä”, Ojajärvi toteaa.
Lapsia voi kannustaa aktiivisiin koulumatkoihin myös leikkien ja kilometrikisojen kaltaisten pelien avulla. Vanhemmat voivat myös näyttää mallia ja kannustaa lapsia esimerkiksi pyöräilemällä itse töihin. Jos vanhemmat taittavat työmatkansa lihasvoimin, niin tekevät todennäköisemmin myös heidän lapsensa – ja töihin pyöräilevä vanhempi tekee samalla palveluksen omalle hyvinvoinnilleenkin.
Aikuisilla on erityinen vastuu järjestää lapsille turvalliset ja mukavat liikenneolosuhteet. Vielä viime vuosina joissain kouluissa on suositeltu välttämään koulumatkojen pyöräilyä yleensä vetoamalla pyöräilyn oletettuihin riskeihin. Kouluun pyöräily ja kävely on tutkitusti kuitenkin turvallista ja päätös koululaisen kulkutavasta kuuluu huoltajalle.
Pyöräliitto kertoo, että paremmin kouluympäristöjen turvallisuutta parantaisi autoliikenteen rauhoittaminen ja valvominen: Liikenneturvan vuonna 2022 tekemän seurannan mukaan vähemmän kuin viidennes autoilijoista ajoi koulujen läheisyydessä nopeusrajoitusten mukaan.
Teksti: Miia
Ei vielä kommentteja