Nimen valitseminen lapselle ei ole aina helppoa. Vanhemmat eivät ole aina samaa mieltä täydellisestä nimestä, minkä lisäksi on huomioitava muitakin seikkoja. Kun nimi on valittu ja annettu, voi lapsen kasvaessa tulla eteen uusi pulma: lapsi ei voi sietää nimeään ja haluaa vaihtaa sen.
Jopa viides vanhemmista katuu lapselle antamaansa nimeä, mutta toisinaan käykin niin, ettei lapsi itse pidä nimestään ja haluaisi tehdä nimenmuutoksen. Vanhemmista voi tuntua loukkaavalta ja jopa järkyttävältä, jos lapsi kertoo inhoavansa nimeään. On kuitenkin tärkeä muistaa, että lapsi itse on se, joka elää nimensä kanssa.
Lapsen kokeman nimi-inhon taustalla voi olla monia eri tekijöitä. Lasta on saatettu kiusata nimensä takia tai hänen voi olla vaikea ääntää tai kirjoittaa nimensä, etenkin jos hänellä on puhevika tai nimi on erikoinen. Taustalla voi olla myös se, että nimeen liittyy ikäviä muistoja tai mielleyhtymiä tai hän saattaa pohtia sukupuoli-identiteettiään, jolloin nimi voi tuntua ikävältä.
Jos lapsi alkaa puhua nimenmuutoksesta, kysy häneltä miksi hän kokee sen olevan ratkaisu, mutta älä vähättele hänen tunteitaan. Lapsen ajatuksia kannattaa selvittää lisää muun muassa näillä kysymyksillä:
- kuinka kauan olet miettinyt nimenmuutosta?
- tiedätkö ketään muita, jotka ovat muuttaneet nimensä?
- jos valitsisit uuden nimen, mikä se olisi?
Lapselle on hyvä kertoa, millainen prosessi nimenmuutos on, mitä se vaatii ja mitä siitä seuraa. Kerro lapselle myös, että hän voi joutua lukuisia kertoja vastaamaan kysymykseen, miksi hän on vaihtanut nimensä.
Tue lastasi
Jos lapsen syyt nimenmuutokselle eivät tunnu sinusta riittäviltä, olet oikeutettu mielipiteeseesi ja voit kertoa sen lapselle. Jos lapsi kuitenkin ehdottomasti haluaa muuttaa nimensä, on huoltajien haettava nimenmuutosta; lapsi voi hakea muutosta itse yli 15-vuotiaana. 15-17-vuotiaiden nimenmuutoshakemuksen kohdalla kuullaan huoltajia, mutta jos lapsi ja hänen huoltajansa ovat nimimuutoksen suhteen eri mieltä, on alaikäisen mielipide asiassa ratkaiseva.
Ennen virallisen nimimuutoksen hakemista lapselle voi ehdottaa, että hän kokeilee nimenmuutosta epävirallisemmalla tavalla. Hän voi esimerkiksi alkaa käyttää lempinimeä tai toista etunimeään kutsumanimenä. Tämä mahdollistaa uuden nimen käytön ja samalla lapsi voi vielä pohtia virallista nimenmuutosta.
Vanhemman on tärkeä käsitellä lapsen kanssa syitä, joiden vuoksi hän haluaisi vaihtaa nimensä. Lapsen nimi-inho voi johtua esimerkiksi itsetunto-ongelmista tai sukupuolidysforiasta. Nimenmuutos ei korjaa taustalla piileviä syitä, vaan niitä on käsiteltävä muuten – tarvittaessa esimerkiksi terapian keinoin.
Jos lapsi on transsukupuolinen, on tuolloin asiantuntijoiden mukaan parasta hyväksyä lapsen päätös muuttaa nimensä. Tutkimuksessa on ilmennyt, että valitsemaansa nimeä käyttävät nuoret transihmiset kokevat sukupuoli-identiteettinsä vahvistetuksi ja heillä on pienempi masennuksen ja itsemurhan riski. Toisessa tutkimuksessa on selvinnyt, että transihmisten kutsuminen heidän valitsemallaan nimellä on tärkeää, koska se auttaa heitä korjaamaan vahinkoa, jota heidän itsetuntonsa on saattanut kokea aiemmin.
Olipa lapsen nimimuutoshalun taustalla mikä tahansa syy, osoittaa se ainakin yhden asian: lapsi on tietoinen itsestään. Hän haluaa puhua siitä, mitä haluaa ja millaiseksi itsensä kokee, mikä auttaa häntä suuresti myöhemmin elämässä. Olitpa samaa mieltä nimimuutoksesta tai et, tue ja kannusta lastasi.
Lähde: Good Housekeeping
Teksti: Miia
