Varhaiskasvatuksessa ja kouluissa työskentelevät kohtaavat lukuisia määriä lapsia päivittäin. Jokainen heistä on ainutlaatuinen yksilö, mutta samankaltaisia piirteitäkin on. Eri maista tulevien lasten välillä on myös omat eroavaisuutensa.
Suomalaiset lapset käyttäytyvät huonommin kuin muut, uutisoi Iltalehti kertoessaan entisen opettajan havaintoja. Nykyisin valmentajana ja kirjailijana toimiva ex-opettaja Pia-Christina Roth on todennut, että suomalaislapset ovat epäkohteliaampia, kun taas Skotlannin Edinburghissa lapset ja nuoret availivat Rothille ovia, pahoittelivat vauhdikkuuttaan, tervehtivät takaisin ja kiittivät palveluksista.
Ero käytöstavoissa voi mahdollisesti johtuva perhekulttuurista. Rothin mielestä lapset käyttäytyvät huomaavaisemmin kulttuureissa, joissa perheet ovat ”kaikki kaikessa”. Lisäksi monissa maissa lapset osallistetaan jo hyvin nuoresta lähtien erilaisiin tapahtumiin.
”Muualla nähdään vaivaa sen eteen, että he oppivat toimimaan eri konteksteissa, eikä oleteta, että niin vain käy”, Roth sanoo Iltalehdessä.
Muualla perheet illastavat yhdessä yleisemmin kuin Suomessa, mikä opettaa vuorovaikutustaitoja ja toisen huomioimista. Suomessa lapset myös viettävät ison osan vapaa-ajastaan ikäistensä kanssa ja näin heille jää mysteeriksi se, miten aikuiset käyttäytyvät eri tilanteissa.
”Kaikki lähtee kunnioituksesta”
Lapselle osoitettu kunnioitus antaa eväät siihen, että hän osaa osoittaa kunnioitusta itse muille. Rothin mielestä lapset ovat Suomessa ”vain lapsia” eikä heiltä läheskään aina edellytetä käytöstapoja. Ex-opettaja uskoo, että se kuitenkin toisi lapsille elämänhallinnan taitoja sekä yleisesti itsevarmuutta.
Roth on nostanut Iltalehdessä esiin myös terveellisten rajojen asettamisen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että lapselle ollaan vihaisia tai huudetaan.
”Kaikki lähtee kunnioituksesta. Viisas vanhempi vetää rajat niin, että lapsi kokee siinäkin tilanteessa kunnioitusta ja rakkautta”, Roth kommentoi.
Lapselle on tultava myös seurauksia, jos hän loukkaa muita. Seuraus voi esimerkiksi olla se, ettei lapsi pääse pitämään hauskaa ja joutuukin miettimään omaa käytöstään illan kotona. Eniten Roth kertoo uskovansa kuitenkin esimerkin voimaan; kun vanhemmat eivät huuda toistensa päälle, näkee lapsi, ettei niin tehdä.
Roth kehottaa myös antamaan positiivista palautetta lapselle aina, kun siihen on vähänkään syytä. Jos lapselle täytyy huomauttaa hänen käytöksestään, on tuolloin se helpompi vastaanottaa.
Empatiaa ja tunnelukutaitoja
Roth mainitsee Iltalehden haastattelussa myös empatian merkityksen. Lapsia kannattaisi ohjata miettimään, miltä toisista voi tuntua ja opetella empatiaa. Rothin mielestä sillä on iso vaikutus käyttäytymiseen, pystyykö ymmärtämään muiden tunteita ja hyväksyykö erilaisuutta.
Entinen opettaja toteaa, että empatiaa ja tunnelukutaitoja pitäisi opettaa niin kotona kuin peruskoulussa.
”Tunnelukutaito voisi vaikuttaa niin yksilön kuin koko kansan hyvinvointiin ja sitä kautta myös kansantalouteen”, Roth sanoo ja lisää, että jos tunnelukutaito-oppiaine saataisiin lakiin, koskisi se kaikkia ja näin kaikilla kunnilla ja kouluilla olisi tasa-arvoisesti samat resurssit.
Empatiataidoista voi olla iloa lapsen tulevaisuuden kannalta ja ne voivat auttaa menestymään. Rothin mielestä parasta olisikin, jos nämä taidot opittaisiin jo kotona.
Lähde: Iltalehti
Teksti: Miia
Ei vielä kommentteja