Liikunnan hyvistä terveysvaikutuksista on tehty lukuisia tutkimuksia. Ruuhkavuosien toimitus on kertonut esimerkiksi aiemmin, miten jo kevytkin liikunta voi parantaa lapsilla ja nuorilla matala-asteista tulehdusta sekä siitä, miten vapaa-ajan liikunta tekee hyvää teinien mielenterveydelle.
Uudessa tutkimuksessa on havaittu, että liikunta voi edistää yläkouluikäisten nuorten oppimista sekä opiskeluhyvinvointia. Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa todettiin hyviä vaikutuksia niin koulumatkaliikunnalla kuin säännöllisellä vapaa-ajan liikunnalla.
Tutkimuksessa havaittiin, että koulumatkaliikunta oli yhteydessä parempaan koettuun koulumenestykseen ja koulutaidoissa suoriutumiseen. Yhteys oli vielä vahvempi reippaan ja rasittavan vapaa-ajan liikunnan osalta. Lisäksi aiemmissa tutkimuksissa on havaittu vapaa-ajan liikunnan ja matemaattisten taitojen yhteys, joka oli erityisen selkeä myös nyt julkaistussa tutkimuksessa.
”Viitteet koulumatkaliikunnan positiivisista vaikutuksista olivat mielenkiintoisia, sillä kävelyn ja pyöräilyn edistämisen terveysvaikutukset ovat suuren kiinnostuksen kohteena tällä hetkellä”, väitöskirjatutkija Juuso Jussila Itä-Suomen yliopistosta toteaa ja jatkaa:
”Havaintomme voi selittyä esimerkiksi sillä, että juuri ennen koulupäivän alkua tapahtuva liikunta parantaa keskittymiskykyä oppitunneilla. Poikkileikkausasetelman takia emme kuitenkaan voi tehdä johtopäätöksiä syy-seuraussuhteesta.”
Tutkimus tehtiin yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa maanlaajuisen Kouluterveyskyselyn aineistoa hyödyntäen. Tutkimuksessa tarkasteltiin 15-16-vuotiaita ja aineistossa oli mukana yli 34 000 yläkoululaista nuorta.
Enemmän liikkuvalla teinillä epätodennäköisemmin koulu-uupumusta
Jussila kertoo, että vapaa-ajan liikunnan ja koulumenestyksen vahva positiivinen yhteys ei ollut yllätys, koska havainnolle on tukea myös pitkittäis- ja interventiotutkimuksista.
”Vaikka kaikkia selittäviä mekanismeja ei vielä täysin tunneta, aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että esimerkiksi pallopeleissä kehittyvät koordinaatiokyky ja havaintomotoriikka voivat selittää parempia oppimistuloksia. Lisäksi kovatehoisempi liikunta voi näkyä aivoperäisen hermokasvutekijän pitoisuuden kasvussa verenkierrossa, mikä edistää kognitiivista toimintakykyä”, tutkija selventää.
Koulu-uupumuksen havaittiin sen sijaan olevan yhteydessä vain vapaa-ajan liikuntaan. Jo 30 minuutin viikoittainen reipas ja rasittava liikunta oli yhteydessä 24 prosenttia pienempään koulu-uupumuksen todennäköisyyteen, kun taas viikoittain 4-6 tuntia vapaa-ajan liikuntaa harrastaneilla nuorilla todennäköisyys oli jopa 46 prosenttia pienempi vähän liikkuviin verrattuna. Sekä vapaa-ajan liikunta että koulumatkaliikunta olivat positiivisesti yhteydessä myös koulunkäynnistä pitämiseen.
”Käsittääkseni tämä oli ensimmäinen ison kokoluokan tutkimus, jossa selvitettiin liikunnan yhteyttä alle 18-vuotiaiden koulu- tai opiskelu-uupumukseen. Vapaa-ajan liikunta voi toimia erinomaisena keinona irrottautua opiskeluun liittyvästä henkisestä kuormasta”, Jussila sanoo.
”Jos saamme ohjattua lapset ja teinit enemmissä määrin liikuntaharrastusten pariin, myönteiset oppimis- ja hyvinvointivaikutukset voivat mahdollisesti olla merkittäviä”, hän summaa.
Teksti: Miia
