Vaikeaa raskauspahoinvointia ei aina tunnisteta – moni odottaja jää ilman apua

woman lying on bed
Kuva: Yuris Alhumaydy

Valtaosa raskaana olevista kärsii jonkinasteisesta raskauspahoinvoinnista. Ruuhkavuodet kertoi aiemmin uudesta tutkimuksesta, jonka mukaan suomalaiset kokevat yleisimmin keskivaikeita raskauspahoinvoinnin oireita. Osalla pahoinvointi äityy kuitenkin niin vaikeaksi, että sairaalahoito on tarpeen.

Vaikeaa ja sairaalahoitoa vaativaa raskauspahoinvointia kutsutaan hyperemeesiksi. Hyperemeesissä pahoinvointi ja oksentelu voivat estää ravinnon saannin ja oireet ovat niin kokonaisvaltaiset, ettei arjesta enää selviä. Yle kertoo, että Suomessa käydään vuosittain 500 sairaalahoitojaksoa hyperemeesin vuoksi. Sitä ei kuitenkaan aina tunnisteta terveydenhuollossa.

”Potilaat kertovat, että hoitoon pääsy on vaikeaa. Hyperemeesin tunnistamisessa ja sen hoidossa voi olla tiedonpuutetta. Tilanteen kartoitus, odottajan tukeminen ja todesta ottaminen olisivat hirveän tärkeää”, raskauspahoinvoinnista väitöstutkimuksen tehnyt lääketieteen lisensiaatti Linda Laitinen sanoo Ylen haastattelussa.

Potilasyhdistys Hyperemeesi ry:n varapuheenjohtaja Mira Šuštar vahvistaa, että hyperemeesiä ei tunnisteta hyvin. Lisäksi hoitoon pääsy ja hoidon laatu vaihtelevat paikkakunnasta riippuen ja moni odottaja jää kokonaan ilman apua.

”Sanotaan helposti, että paha olo kuuluu asiaan. Etenkin ensiodottajat saattavat helposti itsekin ajatella niin, vaikka kyse olisi pahemmasta. Sitten tila voi mennä jo tosi heikoksi”, Šuštar kommentoi Ylelle.

Hyperemeesiin ei ole parantavaa hoitoa, mutta raskaana olevan vointia voidaan helpottaa esimerkiksi suonensisäisen nesteytyksen ja pahoinvointilääkkeiden avulla. Hyperemeesi ry:n sivuilla kerrotaan, että yli puolella hyperemeesi laantuu raskausviikolle 21 mennessä, mutta 10-20 prosentilla se jatkuu synnytykseen tai synnytyksen jälkeisiin päiviin saakka.

Toiveissa yhtenäinen hoitopolku raskauspahoinvointiin

Vaikea raskauspahoinvointi ei ole vain pahoinvointia. Šuštar kuvailee kokemusta todella synkäksi tilaksi, joka jatkuu loputtomiin. Hän kertoo Ylellä, että moni äiti voi miettiä ja ainakin jollain tasolla toivoa joko omaa tai vauvan kuolemaa, mutta siitä ei juurikaan puhuta. Kansainvälisissä tutkimuksissakin on Ylen mukaan näkynyt, että vaikea pahoinvointi voi päättyä raskauden keskeyttämiseen.

Šuštarin mielessä odottajille tarvittaisiin kompakti tietopaketti hyperemeesistä sekä koko maahan selkeä ja yhtenäinen hoitopolku. Äitejä pompotellaan tällä hetkellä paikasta toiseen. Šuštar kertoo Ylellä, että moni odottaja käy läpi päivystykset, työterveyden ja terveyskeskukset, koska kenenkään mielestä hoito ei kuulu juuri heille.

Laitinen toivoo, että pahoinvoinnin vaikea muoto tunnistettaisiin paremmin ja odottajat saisivat hoitoa ajoissa ennen kuin tilanne on todella paha. Hyperemeesin tunnistamiseen tai sen vahvuuden arvioimiseen ei vielä ole yhtenäistä mallia, mutta Laitinen uskoo, että yhtenäinen mittaristo esimerkiksi päivystyksissä ja neuvoloissa voisi helpottaa tunnistamista.

Yksi apukeino tunnistamiseen voisi olla kansainvälisesti laajassa käytössä oleva raskauspahoinvoinnin PUQE-mittaristo, jonka käyttöä terveydenhuollossa Laitinen tutki väitöstutkimuksessaan.

Ruuhkavuodet kertoi aiemmin, että tutkijat uskovat löytäneensä syyn raskauspahoinvointiin ja voit lukea aiheesta lisää täällä.

Lähde: Yle

Teksti: Miia

Ei vielä kommentteja

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Aitoa vertaistukea perhearkeen, lempeästi myötäeläen


Lisätietoja henkilötietojen käsittelystä tietosuojaselosteesta.