Somessa perheet esitetään usein jopa epärealistisen täydellisiksi. Joskus on vaikeaa pitää mielessä, että kulissin takana sometähtien perhearki on usein samanlaista kuin “taviksillakin”.
Monet seuraavat mielellään somessa ihmisiä, jotka ovat samankaltaisessa elämäntilanteessa kuin itse on. Jos omaan perheeseen on juuri syntynyt vauva, on mielenkiintoista seurata, kuinka muut pärjäävät lastensa kanssa ja ratkovat vastaan tulevia arjen ongelmia. Monet tuoreet vanhemmat seuraavatkin muiden vanhempien blogeja ja somekanavia.
Tällaisten kanavien seuraaminen on toki monessa mielessä hyödyllistä. Jos kuitenkin alkaa liikaa vertaamaan omaa elämäänsä sosiaalisessa mediassa näkemiensä lapsiperheiden elämään, saattaa vanhempi aivan turhaan kokea huonommuudentunteita.
Täydellisen perheen illuusio on helppo luoda
Tänä päivänä moni tietää, että sosiaalisessa mediassa erilaisten kuvankäsittelymenetelmien käyttö on arkipäivää. Samalla tavalla kuin kuvista voi laadullisesti tehdä täydellisiä, ihmiset mielellään myös haluavat kuvien välittämien mielikuvien olevan täydellisiä. Arjesta kertovan kuvan voi rajata siten, että kuvan reunojen ulkopuolelle jää kodin sotkuisuus, pesemättömät tiskit ja pyykkikasat. Tämän realismin sijasta kuvissa saattaa näkyä vain valkoista puhtautta hohtava koti ja täydellisellä sohvalla istuva hymyilevät lapset.
Kanavalla saattaa helposti tulla tunnelma, että ihmiset viettävät satumaisen täydellistä elämää. Lapset ovat kuvissa aurinkoisia ja nauravaisia, ja viikoittain käydään mielenkiintoisissa tapahtumissa. Vanhempien kasvoilta ei näy samaa väsymystä kuin normaaleissa lapsiperheissä, sen sijaan iho hohtaa kuvissa raikkaan terveenä eikä mustista silmänalusista ole tietoakaan.
Vaikka tällaista unelmaperhettä seuraava vanhempi varmasti tiedostaa, että unelmaperhe haluaa näyttää vain parhaimmat puolet itsestään kanavallaan ja että perheen arki luultavasti pitää sisällään paljon muutakin kuin vain onnellisia hetkiä, on tämä asia joskus vaikeaa pitää mielessä, kun näkee “täydellisen” kuvan toisensa jälkeen.
Erilaisten tuotteiden mainontastrategiat perustuvat monesti siihen, että kun ihminen näkee mainoksen riittävän monta kertaa esimerkiksi bussipysäkillä tai autossa työmatkareitillään, mainos alkaa pikkuhiljaa jäämään alitajuntaan. Jossain vaiheessa kyseisen mainoksen mainostaman tuotteen kohdalla ihminen saattaa ajatella, että tuote tuntuu tutulta ja luotettavalta ja hän päättää ostaa sen.
Samalla tavalla jos ihminen näkee jatkuvasti kuvia toisten täydellisestä perhe-elämästä, hän saattaa alitajuisesti alkaa uskomaan siihen, että muilla todellisuudessa on juuri niin ihana elämä kuin miltä kuvissa näyttää. Jos huomaa itsessään tällaisia ajatuksia, kannattaa muistuttaa itselleen, että kuvien takana on hyvin luultavasti täysin samanlainen perhearki kuin omassakin perheessä. Lapset itkevät, asiat eivät aina onnistu, vanhempia väsyttää yövalvomisen takia ja väsymys näkyy naamasta niin kuin normaalistikin ihmisillä. Somekuvien filttereiden ja ideaalisen tarinan takana on toisin sanoen usein täysin normaali arki.
Vanhemman onkin hyvä muistuttaa itseään siitä, että oma perhe-elämä on luultavasti hyvin pitkälle samanlaista kuin muidenkin lapsiarjen keskellä elävien perheiden: ei parempaa tai huonompaa, vaan juuri yhtä hyvää.
Teksti: Sonja
