Jokainen lapsi ja perhe on erilainen. Jos jokin lapsen nukahtamista edistävä keino toimii erityisen hyvin jossakin perheessä, sama keino ei välttämättä toimi lainkaan toisessa perheessä. Erilaiset kotiunikoulumetodit jakavat kuitenkin usein voimakkaasti mielipiteitä.
Verywell Family-sivustolla lastenlääkäri Mona Amin kertoo, että varsinkin unikoulutyylit, joissa lapsen annetaan opetella nukahtamaan yksin jakavat voimakkaasti mielipiteitä. Toisinaan nämä mielipiteet perustuvat jopa osittain väärään tietoon, minkä takia turhaan saatetaan pelätä tietynlaisia metodeita. Kauhukuvat yksin pimeässä huutavasta vauvasta eivät Aminin mukaan kuitenkaan vastaa niitä unikoulun metodeita, joissa lapsen annetaan harjoitella yksin nukahtamista.
On monia erilaisia unikoulumenetelmiä, joiden avulla lasta voi auttaa oppimaan nukahtamaan paremmin
Unikoulumetodista, jonka avulla lasta opetetaan rauhoittumaan yksin uneen, on olemassa erilaisia variaatioita. Vanhempi saattaa esimerkiksi käydä lapsen luona vain, jos häntä tarvitsee ruokkia yön aikana. Toisessa variaatiossa vanhempi odottaa tietyn ajan, ennen kuin menee katsomaan lasta tämän itkiessä sen sijaan, että vanhempi menee välittömästi lapsen vierelle tämän päästettyä ensimmäisen itkun.
Aminin mukaan varsinkin tästä menetelmästä käydään voimakasta väittelyä. Erityisesti sosiaalisessa mediassa menetelmän vastustajat ovat sitä mieltä, että tämä metodi vahingoittaa lasta. Aminin mukaan ei kuitenkaan ole tieteellistä näyttöä siitä, että menetelmä olisi oikein käytettynä haitallinen lapselle. On sanomatta selvää, että hysteerisesti itkevää lasta ei pidä jättää yksin vaan tulee selvittää, onko lapsella esimerkiksi jokin kiputila. Myös jos lapsi ei tunnu rauhoittuvan, ei tämäntyyppistä unikoulua tule jatkaa, silloin lapsen kohdalla jokin toinen unikoulumetodi on parempi. Aminin viesti vanhemmille kuitenkin on, että ei kannata turhaan pelätä tällaisenkin taktiikan kokeilua, jos lapsen nukahtaminen on hyvin haasteellista.
Lapsella on aina vanhempi turvana
Amin kertoo, että usein menetelmän kritisoijat käyttävät esimerkkinä tutkimusta, jossa Romanian orpokoteihin hylätyt lapset eivät enää itkeneet, koska olivat oppineet, että kukaan ei tule. Lapsilla havaittiin myöhemmin tutkimuksissa monenlaisia ongelmia, jotka johtuivat heidän lapsuudenkokemuksistaan. Mona Aminin mukaan näiden lasten tilanne oli hyvin erilainen kuin normaalissa perheessä asuvan lapsen, joka saa huolenpitoa vanhemmaltaan sekä nukkuma-aikana säännöllisten tarkastusten muodossa että nukkuma-ajan ulkopuolella. Romanian orpolasten kohdalla on vaikuttanut merkittävästi se, että he eivät ole vastaanottaneet minkäänlaista turvaa tai hoivaa aikuiselta. Normaalissa perheessä kasvava lapsi sen sijaan tietää saavansa vanhemmaltaan hoivaa aina, kun tämä on hänen luonaan ja erityisesti kun on seurusteluaika. Lapsella on siis elämässään turvallisia aikuisia, joihin hän luottaa.
Aminin mukaan vaikka lapsen siis jättäisi yksin nukkumaan kotiunikoulussa siten, että tämä itkee alkuvaiheessa, tämä ei vahingoita lapsen perusturvallisuudentunnetta ja luottamusta vanhempaan. Toki jos lapsi ei tunnu oppivan tällä menetelmällä rauhoittumaan itse uneen, tulee kokeilla jotakin toista menetelmää.
Millaisia kotiunikoulumenetelmiä teidän perheessänne on kokeiltu?
Lähde: Verywell Family
Teksti: Sonja
Ei vielä kommentteja