Perheen sisäinen väkivalta pyritään usein piilottamaan, koska se koetaan noloksi asiaksi, josta ei kehdata puhua. Vaikka laki tänä päivänä suojaa lasta väkivallalta, monissa perheissä silti yhä käytetään vanhoja kasvatusmetodeja, joihin kuuluu lapsen fyysinen kurittaminen. Tällä on hyvin haitallinen vaikutus lapseen.
Tukkapöllyt ja jopa vyöllä lyöminen katsottiin aiemmin täysin hyväksyttäviksi kasvatusmenetelmiksi. Noista ajoista on onneksi päästy eteenpäin ja tänä päivänä lainsäädäntö turvaa lasta fyysistä ja henkistä väkivaltaa vastaan. Joissakin perheissä kuitenkin yhä suositaan vanhoja kasvatusmenetelmiä, joissa lapsille annetaan luunappeja tai tukistetaan. Perheen sisäisen väkivallan kokeminen kodissa, jonka pitäisi olla lapselle kaikkein turvallisin paikka, on lapselle ja nuorelle hyvin haitallista.
Lapsi tai nuori voi altistua väkivallalle perheessä monella tavalla
Televisiossa on ikärajoituksista huolimatta nykyisin paljon väkivaltaista ohjelmaa, jolle lapsi saattaa altistua huomaamatta. Perheen vanhemmatkaan eivät välttämättä miellä televisiossa näkyvää väkivaltaa lapselle haitalliseksi, koska siihen on totuttu ja sitä pidetään normaalina. Pientä lasta kuitenkin voi pelottaa sivusilmällä nähdyt uutiset, joissa näytetään sotaan liittyvää kuvastoa, jossa ammutaan tykeillä tai näytetään räjäytyksiä ja itkeviä ihmisiä.
Myös internetissä ja videopeleissä väkivaltaa on paljon näkyvillä. Sarjakuvissa on myös usein varsin brutaaliakin väkivaltaa, jossa näkyy verta ja raakuutta, mutta koska kyseessä ovat piirretyt kuvat, sarjakuvia ei aina mielletä lapselle potentiaalisesti haitalliseksi. Liian nuoren lapsen ei kannata antaa lukea sarjakuvia, joissa kuvataan raakaa väkivaltaa.
Kaikkein voimakkainta haittaa lapselle on siitä, jos hän näkee kotonaan esimerkiksi vanhempiensa välistä väkivaltaa tai jos hän itse altistuu väkivallalle perheessä.
Väkivalta voi olla myös henkistä
Toisinaan perheessä ei mielletä väkivallaksi esimerkiksi lapsen nöyryyttämistä tai tämän mielipiteiden mitätöintiä. Nämä asiat voivat kuitenkin vakavasti vaurioittaa lasta. Jos perheen vanhempi suhtautuu lapsen ajatuksiin tai tekoihin ivallisesti, tai jos lasta pelotellaan tai uhkaillaan, tämä on henkistä väkivaltaa. Jos lapsi ei voi tuntea oloaan turvalliseksi kotona, oman perheensä luona, se heikentää hänen luottamustaan vanhempiin.
Jos perheen vanhemman elämänhallinta on heikkoa, hän saattaa käyttäytyä arvaamattomasti, mikä pelottaa lasta, vaikkei lapseen itseensä kohdistuisikaan väkivaltaa. Pahin tilanne on sellainen, jossa vanhempi purkaa pahaa oloaan lapseen väkivallan muodossa tai jos hänellä on sellainen näkemys, että väkivalta on toimiva kasvatuskeino perheessä.
Jos lapsi on kokenut perheväkivaltaa kotonaan, tämä saattaa haitata hänen tasapainoista kehitystään. Lapsi voi olla ahdistunut ja kokea vihaa sekä turvattomuuden tunteita. Tämä voi johtaa myöhemmällä iällä käytösongelmiin ja aggressiivisuuteen. Lapsella voi myös ilmetä oppimisvaikeuksia sekä vaikeuksia keskittyä.
Vaikka perheen vanhemmat olisivat omassa lapsuudessaan tottuneet väkivaltaan, tämä ei ole syy kohdistaa väkivaltaa omaan lapseen. Perheessä vanhempien kannattaa päinvastoin pyrkiä katkaisemaan tuhoisa kierre ja lopettamaan väkivallan kenties monia sukupolvia jatkunut perinne oman lapsensa kohdalle.
Lähde: Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Teksti: Sonja
Ei vielä kommentteja