Osa vanhemmista tietää hyvissä ajoin, mitkä nimet antavat pienokaiselleen. Toiset miettivät nimeä pidempään eikä yhteisymmärrykseen pääseminen ole aina niin helppoa. Nimipäätöksen kanssa ei voi kuitenkaan jahkailla loputtomiin.
Lapsen nimet sekä äidinkieli tulee ilmoittaa väestötietojärjestelmään kolmen kuukauden kuluessa lapsen syntymästä. Lomake nimi-ilmoitusta varten sekä lomakkeen täyttöohje lähetetään automaattisesti kotiin 2-4 viikkoa lapsen syntymän jälkeen. Lomake toimitetaan joko Digi- ja väestötietovirastoon (DVV) tai sille seurakunnalle, joka hoitaa lapsen kasteen.
Jos nimitietoja ei ole ilmoitettu kolmen kuukauden sisällä syntymästä, lähtee DVV:ltä ensimmäinen muistutus nimen ilmoittamisesta. Iltalehti kertoo, että virkailijat näkevät järjestelmästä kaikki Suomessa syntyneet lapset, joille ei vielä ole annettu nimeä.
”Meillä on lakiin perustuen velvollisuus kehottaa vanhempia täyttämään nimenantovelvoite. Jos nimeä ei kolmen kuukauden kohdalla ole annettu, kirje lähtee hyvin pian sen jälkeen matkaan”, henkikirjoittaja Saija Lyytinen DVV:sta kertoo.
Muistutuskirjeessä vanhempia kehotetaan nimeämään lapsensa kuukauden kuluessa kirjeen vastaanottamisesta. Samalla heille kerrotaan, että jos tämänkään määräajan jälkeen nimeä ei ole annettu, siirtyy asia hyvinvointialueen hoidetavaksi.
”Käytännössä tämä tarkoittaa lastenvalvojaa. Viime vuonna lähetimme noin 500 kehotuskirjettä”, Lyytinen sanoo Iltalehdessä.
Ilmoitus laiminlyöntitapauksesta, jos lapsen nimen antaminen venyy
Toisinaan nimet jäävät ilmoittamatta yksinkertaisesti siksi, etteivät vanhemmat muistaneet. Vauva-arki on vienyt mukanaan ja lasta on saatettu jo perhepiirissä kutsua nimellä, joten ilmoitus on unohtunut.
”Mutta meille näyttäytyy kyllä sekin, että huoltajat ovat erimielisiä lapsen etunimestä, nimien järjestyksestä tai sukunimestä”, Lyytinen kertoo.
Lyytisen mukaan iso osa vanhemmista reagoi DVV:ltä tulevaan muistutukseen. Virasto myös joustaa, jos vanhemmat ottavat kehotuksen jälkeen yhteyttä. Lyytinen sanoo, että usein yhteydenotossa kerrotaan, että nimiäiset tai ristiäiset on jo sovittu, jolloin tilanne ymmärretään eikä siitä tule seurauksia.
Jos vanhemmat eivät ota yhteyttä, ilmoita nimeä tai eivät onnistu ratkaisemaan erimielisyttä nimen suhteen, ilmoittaa DVV hyvinvointialueelle laiminlyöntitapauksesta. Tässä vaiheessa uusia muistutuksia ei lähde enää DVV:ltä.
”Näistäkään meillä ei valitettavasti ole tarkkaa tietoa, moniko tapaus etenee tähän pisteeseen. Määrät eivät kuitenkaan ole kovinkaan suuria, käytännössä nimi kyllä annetaan, kun lastenvalvoja ottaa yhteyttä”, Lyytinen sanoo.
Jos tämäkään ei saa vanhempia nimeämään lasta, on viimeisenä vaihtoehtona käräjäoikeuden määräämä edunvalvojan sijainen, joka valitsee lapselle nimen. Tässäkin vaiheessa vanhemmilta yritetään kysyä sopivaa nimeä, mutta lopulta edunvalvojan sijainen valitsee nimen ja ilmoittaa sen eteenpäin. Nimeämistä ei siis voi eikä kannata pitkittää loputtomiin.
Lähde: Iltalehti
Teksti: Miia
