Peruskoulujen rehtorit: Poissaolot jo huomattava ongelma

Kuva: Lisa Baird Pixabay

Peruskoulujen rehtorit ovat ilmaisseet huolensa oppilaiden poissaoloista uudessa kyselytutkimuksessa. Poissaolojen taustalla moninaisia syitä, joista yksi merkittävimpiä on mielenterveyden haasteet.

Tuoreen rehtorikyselyn tulosten perusteella koulukäymättömyys on huomattava ongelma peruskouluissa. Lastenklinikoiden Kummien, Suomen Rehtorit ry:n sekä MTV Uutisten toteuttamaan kyselyyn vastanneista rehtoreista 43 prosenttia koki koulukäymättömyyden merkittävänä tai hyvin merkittävänä ongelmana. Ainoastaan 5 prosenttia vastanneista ei tunnistanut sitä ongelmaksi koulussaan.

Valtaosa rehtoreista (86%) arvioi lisääntyneiden koulupoissaolojen taustavaikuttajaksi mielenterveyden haasteet. Tämän lisäksi esille nostettiin muun muassa digilaitteiden käytön räjähdysmäinen kasvu (49 %) sekä perheen tilanteen muutokset (42 %).

Yleisimmäksi poissaolon muodoksi rehtorit arvioivat ”koulukieltäytyjän”. Tuolloin oppilas ei suostu menemään kouluun esimerkiksi ahdistuneisuuden vuoksi, mutta vanhemmat ovat tietoisia oppilaan poissaolosta.

Huoli lasten ja nuorten mielenterveyshaasteista heijastuu rehtorikyselyn tuloksiin: peräti 93 prosenttia rehtoreista kokee mielenterveyden haasteiden lisääntyneen koulussaan viimeisen vuoden aikana. Edellisessä vastaavassa kyselyssä 77 prosenttia arvioi mielenterveyden haasteiden lisääntyneen koulussaan kevätkauden 2022 aikana.

Yleisimmäksi mielenterveyden haasteeksi rehtorit kokivat oppilaiden ahdistuneisuuden, jonka nosti esille 86 prosenttia kyselyyn vastanneista rehtoreista. Vuonna 2022 vastaavassa selvityksessä 80 prosenttia rehtoreista arvioi oppilaiden ahdistuneisuuden lisääntyneen.

Koululaisten psyykkiset oireet ja häiriö ovat eri asia

Lastenpsykiatrian linjajohtaja Leena Repokari toteaa, että uuden rehtorikyselyn tulokset ovat samansuuntaisia kouluterveyskyselyn kanssa, minkä tulosten perusteella koululaisten itse raportoimat mielenterveysoireet ovat lisääntyneet. Repokari korostaa kuitenkin tarkkuutta oireiden ja häiriöiden erottamisessa.

”Psyykkiset oireet ovat aivan eri asia kuin psyykkinen häiriö, ja lapset oireilevat usein silloin, kun ympäristön kuormitus nousee”, hän sanoo.

Repokari huomauttaa, että takana on yli kahden vuoden mittainen poikkeusaika koronan vuoksi, minkä lisäksi on tehty koulu-uudistus, jotka molemmat voivat olla taustavaikuttajina.

”Se, että koulupoissaolot nousevat näin vahvasti esiin, voisi hyvinkin liittyä sosiaalisen ahdistuksen lisääntymiseen, kun pitkiä aikoja on oltu pois kontakteista”, hän toteaa ja jatkaa:

”Eli on aika selvää, että koettu ja näkyvä oireilu on lisääntynyt, mutta se ei vielä tarkoita sitä, että psyykkiset häiriöt olisivat lisääntyneet, vaan on ilmiö, jonka taustalla voi olla monia kasvuympäristöön liittyviä asioita.”

Resurssit eivät riitä

Rehtorikyselyssä ilmeni, että rehtorit kaipaavat selkeämpiä ja yhtenäisiä toimintaohjeita kouluille lasten ja nuorten tukemiseksi. Repokari haluaa nostaa esille monialaisen, organisaatiorajat ylittävän ja tervettä järkeä tiukkojen tehtäväjakojen sijaan käyttävän yhteistyön merkityksen.

”Kun lapsella on vaikeata, sen aikuisen, joka asian havaitsee, tulee ryhtyä toimimaan. Kouluihin ja hyvinvointialueille tulee luoda selkeät ohjeistukset, mistä ammattilainen voi hakea konsultaatioapua, jotta vaikeuksissa oleva lapsi saa asianmukaista tukea. Asiantuntemuksen tulee liikkua, ei lapsen”, hän sanoo.

Repokarin mukaan varhaiseen ja tehokkaaseen vaikuttamiseen on mahdollisuudet vain, jos resurssit ovat riittävät. Kyselyn vastauksissa nostettiin esille myös perheiden tarve sosiaalitoimen tuelle ja palveluille sekä näiden palveluiden riittämättömyys tällä hetkellä. Rehtorit kaipaisivatkin vahvempaa yhteistyötä sosiaalitoimen ja koulun välillä.

Kyselyyn vastasi yhteensä 139 ala- ja yläkoulun rehtoria ympäri Suomen. Kysely toteutettiin kesäkuussa 2023.

Teksti: Miia

Ei vielä kommentteja

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Aitoa vertaistukea perhearkeen, lempeästi myötäeläen


Lisätietoja henkilötietojen käsittelystä tietosuojaselosteesta.

    Array
(
    [0] => thumbnail
    [1] => medium
    [2] => medium_large
    [3] => large
    [4] => 1536x1536
    [5] => 2048x2048
    [6] => vp_sm
    [7] => vp_md
    [8] => vp_lg
    [9] => vp_xl
    [10] => vp_sm_popup
    [11] => vp_md_popup
    [12] => vp_xl_popup
)