Jos rakkaimpia ei huomenna enää olisikaan, tekisinkö jotain toisin?

Arki voi olla niin kiireistä varsinkin ruuhkavuosina, että aina ei ehdi viettää niin paljon aikaa kuin haluaisi tärkeiden läheisten ihmisten kanssa. Jos käy niin, että esimerkiksi oma iäkkäämpi vanhempi menehtyy yllättäen, saattaa tulla surullinen olo ajatellessa, ettei ehtinyt nähdä häntä niin paljon kuin olisi toivonut. Jos omat vanhemmat vielä ovat elossa, kannattaa heidän kanssaan viettää aikaa ja kertoa heille kuinka tärkeitä he ovat.

Omien vanhempien kuoleman jälkeen ihminen voi jäädä miettimään asioita, joita on tullut sanottua tai tehtyä ja joita olisi halunnut kenties pyytää anteeksi, mutta mahdollisuutta ei enää ole. Saattaa myös tuntua kurjalta, jos ei tullut kertoneeksi vanhemmalleen riittävän usein, kuinka tärkeä ja rakas hän on.

Jos vanhempi yhä on elossa, kannattaa pysähtyä miettimään, miltä tuntuisi, jos vanhempi olisi jo kuollut. Usein mielessä käy kuoleman jälkeen, että olisipa hienoa, jos pystyisi palaamaan ajassa taaksepäin ja kertoa rakkaalleen kaikki ne asiat, joita ei aiemmin sanonut. Nyt voimme kuvitella miltä tuntuisi, jos todella olisimme palanneet ajassa taaksepäin, läheisemme onkin yhä elossa ja olemme saaneet tilaisuuden viettää hänen kanssaan aikaa. Mitä haluaisit sanoa läheisellesi tai tehdä hänen kanssaan, jos olisit palannut takaisin aikakoneella aikaan, jolloin hän on vielä elossa?

Arjen kiireessä ei ehdi aina pysähtyä

Varsinkin ruuhkavuosien keskellä lapsiperheessä ollaan usein niin kiireisiä, että tämänkaltaisia asioita ei usein ole aikaa pysähtyä ajattelemaan. Kuitenkin lähes jokainen jossakin vaiheessa joutuu kohtaamaan tilanteen, jolloin läheinen rakas ihminen menehtyy. Siksi on hyvä kiireen keskelläkin pysähtyä välillä pohtimaan, käyttäytyykö tällä hetkellä juuri sillä tavoin rakkaimpiaan kohtaan kuin haluaisi. Jos rakkaimpia ei huomenna enää olekaan, olisiko halunnut sanoa tai tehdä jotakin heidän kanssaan, jonka tekemättä jättäminen kaduttaisi?

Puhelinsoitto on monesti hyvä tapaamisen korvike, jos tapaaminen ei ole mahdollista

Jos omat vanhemmat asuvat kauempana tai heihin ei muuten tule pidettyä paljon yhteyttä, fyysisen tapaamisen voi hyvin korvata esimerkiksi säännöllisillä puhelinsoitoilla. Vanhemmalle voi soitella useammin, jutella hänen kanssaan ja antaa hänen näin tietää, että hän on tärkeä ja hänen asiansa kiinnostavat.

Kannattaa siis tarttua puhelimeen ja soittaa läheiselle vanhalle ihmiselle, kysyä kuinka hän voi ja kiireettömästi kuunnella, kun hän kertoo mietteistään. Aikamme on arvokkainta, mitä voimme toiselle ihmiselle antaa. Itsestämmekin tuntuu hyvältä, että läheisemme ovat meistä kiinnostuneita, haluavat viettää kanssamme aikaa ja kysyvät kuinka voimme. Samalla tavalla voimme toimia muita kohtaan. Vaikka aiemmin ei olisi tullutkaan tehtyä näin arjen kiireiden takia, koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa.

Teksti: Sonja