Pitkittyneet poissaolot peruskouluissa ovat lisääntyneet. Poissaoloissa tapahtui kasvua jo ennen korona-aikaa. Se kuitenkin lisäsi poissaoloja, koska kouluun ei voinut mennä pienessäkään flunssassa. Opetushallituksen selvityksen mukaan Suomessa on noin 4000 oppilasta, joilla on pitkittyneitä poissaoloja.
Aiemmin oppilaan runsaisiin poissaoloihin puututtiin eriaikaisesti. Eroa oli siinä, miten nopeasti poissaoloihin reagoitiin ja millaisia toimenpiteitä se aiheutti. ”Tällä hetkellä haitari on suuri. Ensimmäiset toimenpiteet käynnistyivät varhaisimmillaan heti ensimmäisestä poissaolotunnista ja myöhäisimmillään 60 tunnin kohdalla, joka ala-asteikäisen lukujärjestyksessä tarkoittaa useamman viikon poissaoloa”, kertoo arviointiasiantuntija Eeva-Liisa Markkanen Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksesta.
Vuoden 2023 elokuussa on kuitenkin tullut lakimuutos ja uusi toimintamalli, jolla pitkittyneisiin poissaoloihin pyritään puuttumaan yhtenäisemmin. Lisäksi painotetaan entistä enemmän ennaltaehkäisyä, eikä pelkästään puuttumista poissaoloihin. Aiemmin tilannetta lähinnä seurattiin, mutta ennaltaehkäisevät toimet puuttuivat.
Lakimuutoksen myötä poissaoloihin puututaan aiempaa suunnitelmallisemmin ja niistä ilmoitetaan huoltajille nopeasti. Mikäli huoltajia ei tavoiteta, asia etenee lastensuojeluun tai poliisille. Poliisiin otetaan yhteyttä myös silloin, jos epäillään poissaoloihin liittyvän rikollisuutta.
Konkreettisena esimerkkinä yhtenä toimintamalleista on Koulukunnossa-verkkosivun läsnäolomalli. Sivuston materiaali on suunnattu muun muassa oppilaiden huoltajille, opettajille ja muille tahoille avuksi poissaolojen ennaltaehkäisyyn. Malliin sisältyy kolme osaa: ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen ja vahva tuki. Koulun ja kodin välinen yhteistyö on tärkeää, jotta kyseinen toimintamalli toimii toivotulla tavalla.
Syyt pitkittyneiden koulupoissaolojen taustalla
Pitkittyneiden poissaolojen taustalla on usein psyykkistä pahoinvointia, kuten ahdistusta ja masennusta sekä päihdeongelmia. Joskus syynä voi olla myös kiusaaminen, vaikeudet kaverisuhteissa tai oman perheen kanssa.
Myös neuropsykiatriset haasteet voivat aiheuttaa poissaoloja. Diagnoosit ovat lisääntyneet 2000-luvun aikana. Yksi syy siihen on, että aiheesta tiedetään nykyään enemmän. Neuropsykiatrisiin haasteisiin liittyy usein myös monia liitännäisongelmia. Henkilölllä voi olla esimerkiksi uniongelmia, käytöshäiriöitä tai mielenterveysongelmia.
Varsinkin maahanmuuttajataustaisten lasten kohdalla joskus syynä poissaoloille voi olla se, että oppilas on ulkomailla. Lapsi saatetaan lähettää muualle kasvamaan tai jopa pakkoavioliiton vuoksi. Tällaisilla lapsilla voi olla palatessaan iso aukko oppimisessa, jonka vuoksi he altistuvat syrjäytymiselle. Kaikki lapset eivät kuitenkaan edes palaa takaisin Suomeen.
Lapselle jokainen koulupäivä on tärkeä ja jokainen poissaolopäivä taas huonoksi. Tilanteissa tarvitaan aikuisten tiivistä yhteistyötä. Huoltajilla ja opettajilla on velvollisuus huolehtia, että lapsi suorittaa oppivelvollisuuden. Mitä pidempään lapsi on poissa, sitä vaikeampaa hänen on palata takaisin opintojen pariin. Uudella lakimuutoksella ja toimintamalleilla pyritään ennaltaehkäisemään poissaoloja paremmin.
Onko lapsellasi pitkittyneitä poissaoloja?
Lähteet: Autismiliitto, Koulukunnossa, MTV, ja YLE
Teksti: Anne-Mari Valta
Ei vielä kommentteja