Masennus vie nuoria aikuisia työkyvyttömyyseläkkeelle

Nykyään suurin työkyvyttömyyttä aiheuttava syy ei ole enää tuki- ja liikuntaelinsairaudet, vaan mielenterveyden häiriöt. Niistä yleisin on masennus. Sen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle jää yhdeksän suomalaista päivittäin. Vuonna 2021 masennuksen takia jäi eläkkeelle 3300 henkilöä. Heistä iso osa on nuoria aikuisia ja kaksi kolmasosaa on naisia.

”Tätä voidaan pitää historiallisena muutoksena. Mielenterveyssyistä myönnettyjen eläkkeiden määrä on kasvanut 20 prosenttia vuodesta 2016”, Eläketurvakeskuksen tilastoyksikön päällikkö Tiina Palotie-Heino kertoo.

Harmillisinta tilanteessa on se, että kyseessä on nuoremmat ihmiset kuin muiden sairausryhmien kohdalla. Lisäksi masennuksen takia paluu työelämään on muita sairausryhmiä vaikeampaa. Nuorten kuuluisi voida hyvin, nauttia nuoruudestaan ja olla mukana opiskelu- tai työelämässä.

Inhimillisen kärsimyksen lisäksi, nuorten aikuisten ja aikuisten pitkät poissaolot työstä sekä mielenterveyden häiriöt, aiheuttavat yhteiskunnalle valtavan suuret kulut. Kyseessä on miljardiluokan menot.

Syitä masennuksen ja työkyvyttömyyden taustalla nuorilla

Masennus aiheuttaa käytännössä muistin sekä ajattelun heikentymistä, myös päätöksentekokyky vaikeutuu, samoin isojen kokonaisuuksien hahmottaminen ja looginen päättelykyky. Väsymys voi tuntua kaiken nielevältä taakalta. Lopulta masennus voi viedä ihmiseltä kyvyn opiskeluun tai työntekoon. Sen edetessä vielä syvemmäksi, eivät välttämättä edes arjen normaalitkaan askareet onnistu. Jopa omasta hygieniasta huolehtiminen voi jäädä ja henkilö voi menettää toimintakyvyn.

Masennuksen taustalta löytyy usein traumaattisia tai ikäviä lapsuuden kokemuksia, joita henkilö ei ole pystynyt käsittelemään kunnolla esimerkiksi terapiassa. Myös haasteelliset elämäntilanteet voivat laukaista masennuksen. Tällaisia ovat esimerkiksi pitkittynyt stressi, ero, menetys, tukahdutetut tunteet. Taustalta voi löytyä toisaalta biologinen alttius, heikko itsetunto, synnynnäinen temperamentti tai opitut negatiiviset ajatusmallit.

Nykyajan vitsaus on nuorten loppuunpalaminen opinnoissa tai työelämässä. Siitä syystä merkittävä osa nuorista aikuisista päätyykin joko sairaslomalle tai eläkkeelle. Vielä suurempi osa nuorista aikuisista kuitenkin sairastuu masennukseen oltuaan pitkään työttömänä ja syrjäydyttyään, tutkijatohtori Sanna Rikala kertoo.

Keinoja auttaa työkyvytön takaisin työelämään

Pieni osa eli 15 prosenttia määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä palaa takaisin työelämään. Tuki- ja liikuntaelinsairauden perusteella kuntoutustuella olevat palaavat töihin kaksi kertaa useammin kuin masentuneet ja muut mielenterveyden häiriöitä sairastavat. Toistaiseksi voimassa olevalta työkyvyttömyyseläkkeeltä palaa työelämään vain viidesosa. Kuitenkin jo alkuvaiheessa työkyvyttömyyttä, tulisi olla suunnitelma töihin paluusta ja pitää se tähtäimessä, kun kyseessä on määräaikainen työkyvyttömyyseläke eli kuntoutustuki.

Joka toinen aikuinen kohtaa mielenterveyden häiriöitä elämänsä aikana. Joko he sairastuvat itse tai joku heidän läheisensä sairastuu. Melkein jokaisen työpaikalla esiintyy mielenterveysongelmia. Työpaikalla tilanteeseen tulisi puuttua matalalla kynnyksellä.

Myös mielenterveyshäiriöiden ennaltaehkäiseminen tulisi olla prioriteetti numero yksi. Sairastunutta voi auttaa jo tieto siitä, että apua on saatavilla. Työpaikoilla voidaan monin tavoin edistää ja tukea työntekijöiden mielen hyvinvointia. Useimmiten pitkät sairaslomat eivät ole hyväksi, vaan työ voi olla kuntouttavaa ja auttaa pysymään kiinni arjessa.

“Jos esimerkiksi masennus on lievää tai keskivaikeaa, on työkykyä usein jäljellä. Työyhteisö, työkaverit ja sopivaksi mitoitettu työ voi auttaa kuntoutumisessa,” Ilmarisen asiantuntijalääkäri ja psykiatrian erikoislääkäri Veera Pohjolainen muistuttaa.

Työn muokkauksen avulla voidaan muuttaa työtä sairastuneelle sopivammaksi. Näitä voivat olla esimerkiksi työn tauotus, työaikamuutokset ja erittäin kuormittavien työtehtävien väliaikainen poistaminen tai siirtäminen toisille. Lisäksi tarvitaan hoitavan tahon ja työpaikan hyvää yhteistyötä. Kuntoutuksen on jatkuttava koko työhönpaluun ajan ja töihin takaisin palaaminen tulisi tehdä pienin askelin.

Yllättikö artikkelin tilastotieto sinua? Miksi masennus vie nuoria aikuisia työkyvyttömyyseläkkeelle?

Lähteet: Evermind, Ilmarinen, Masennusinfo, Länsi-Suomi, Puhti, Taloustaito, Tampereen yliopisto, YLE

Teksti: Anne-Mari Valta