Kun lapsi tai nuori on löytänyt itselleen kavereita ympärilleen ja kaveriporukka on muodostunut, voi uusiin ihmisiin tutustuminen jäädä. Nuorten kuplautumisella on omia haittavaikutuksiaan.
Yhä useampi yläkoululainen viettää aikaa vain oman kaveriporukkansa kanssa, kertoo Yle. Nuorten ryhmäyttämisestä on tullut vaikeampaa, koska monella nuorella on vahva yhteisö luokan ulkopuolella ja luokan ulkopuolisiin kavereihin ollaan yhteydessä pitkin päivää tiiviistikin.
”Oppilaita ei välttämättä edes kiinnosta tutustua omiin luokkakavereihin”, koulunuorisotyöntekijä Jenna Koponen varkautelaisesta Waltterin koulusta kertoo Ylellä.
Nuorten tulisi opetella tekemään yhteistyötä erilaisten ihmisten kanssa, mutta jos koulukavereihin ei haluta tutustua, vaikeutuu esimerkiksi ryhmätöiden tekeminen. Koponen huomauttaa, että luokkakaverista ei tarvitse tulla parasta ystävää, mutta jokaisen kanssa pitäisi oppia tulemaan toimeen.
Waltterin koulun kuraattori Jaana Koistinen on myös huomannut nuorten kuplautumisen. Kuraattorin mielestä ilmiöllä voi olla isojakin seurauksia.
”Oppimismotivaatio laskee luokassa, kun siellä ei viihdytä. Kouluun ei välttämättä haluta tulla lainkaan, ja kiusaamisen riski kasvaa”, hän sanoo Ylen haastattelussa.
Ongelmia myös työelämälle?
Vuonna 2021 tehty valtakunnallinen kouluterveyskysely osoitti, että osa 8. ja 9. luokkalaisista ei kokenut olevansa tärkeä osa koulu- eikä luokkayhteisöä. Helsingin yliopiston akatemiaprofessori Katariina Salmela-Aro toteaa, että koronapandemian aikana nuorten yksinäisyys ja yhteenkuuluvuuden puute nousivat omiin sfääreihinsä eikä tilanne näytä korjautuneen.
Nuoren olisi tärkeä kokea olevansa osa koulu- ja luokkayhteisöä. Salmela-Aro mainitsee, että ulkopuolisuuden tunne on kytköksissä yksinäisyyteen, koulumenestykseen ja kiusaamiseen. Näitä tekijöitä on usein esimerkiksi koulu-uupumisen taustalla. Akatemiaprofessori näkee kuplautumisen ja ryhmäytymisen ongelmat haasteena myös tulevaisuuden työelämälle.
”Suomesta on tullut entistä monimuotoisempi ja monikulttuurisempi. Koulussa olisi todella tärkeä oppia toisenlaisia näkökulmia asioihin, ja nähdä erilaisuus rikkautena. Nämä ovat välttämättömyyksiä työelämässä”, Salmela-Aro kertoo Ylellä.
Salmela-Aro on huolissaan siitä, kuinka nyt käytävä rasismikeskustelu ja nettikeskustelukulttuurin sävy vaikuttavat nuoriin.
”Tulisi miettiä millaista mallia aikuiset antavat yhteenkuuluvaisuuden rakentamisessa. Voi olla, että lisähaasteita on tulossa, jos nuoret lähtevät ottamaan esimerkkiä”, hän toteaa.
Lähde: Yle
Teksti: Miia
Ei vielä kommentteja