Synnytystapa voi vaikuttaa lapsen terveyteen ja terveysriskeihin myöhemmin elämässä. Tutkimuksissa on havaittu, että keisarileikkauksella, eli sektiolla syntyvillä lapsilla on enemmän tiettyjä sairauksia.
Sektiolapsilla on suurempi riski sairastua ei-tarttuviin tauteihin sekä lihavuuteen myöhemmällä iällä, osoittaa Turun yliopistossa tehty väitöstutkimus. Tutkimus osoitti, että sektiolla syntyneillä oli enemmän astmaa ja allergisia sairauksia sekä lihavuutta 21 vuoden iässä. Yhteyden epäillään selittyvän erilaisella varhaisella mikrobikontaktilla.
Keisarileikkauksella synnyttäneiden äitien rintamaidon mikrobiston koostumuksessa havaittiin olevan eroja alateitse synnyttäneiden äitien rintamaidon mikrobistoon verrattuna. Erot rintamaidon mikrobistossa eivät selittyneet äidille synnytyksen yhteydessä annetulla antibioottihoidolla.
”Keisarileikkausten ja ei-tarttuvien tautien välistä yhteyttä on selitetty erilaisella synnytyksen aikaisella mikrobikontaktilla. Tässä tutkimuksessa havaittiin, että erilainen mikrobikontakti jatkuu myös syntymän jälkeen rintamaidon välityksellä”, väitöskirjatutkija Henriina Hermansson sanoo.
Äidin suoliston mikrobiston tiedetään muuttuvan raskauden aikana, minkä lisäksi tulehdusta lisäävien bakteerien suhteellinen osuus lisääntyy. Tutkimuksessa todettiin, että nämä raskauden aikaiset muutokset äidin suoliston mikrobistossa säilyivät lähes muuttumattomana synnytyksen jälkeen.
Lisäksi äidin verestä mitattujen tulehdusta lisäävien välittäjäaineiden pitoisuudet nousivat raskauden jälkeen ja ylläpitivät siten elimistön tulehduksellista tilaa raskauden päättymisen jälkeen.
Turvallisia keinoja mikrobikontaktin muokkaamiseen on selvitettävä
Sektiolasten lukumäärä on kasvanut maailmanlaajuisesti, vaikkakin Suomessa ja muissa Pohjoismaissa keisarileikkausten kasvu on ollut maltillisempaa kuin monessa muussa maassa. Samaan aikaan krooniset, immuunivälitteiset, tarttumattomat taudit sekä lihavuus ovat yleistyneet länsimaissa viimeisten vuosikymmenien aikana.
Jos keisarileikkausten määrä pysyy tulevaisuudessa entisellään, pitäisi tutkijoiden mielestä selvittää turvallisia keinoja varhaisen mikrobikontaktin muokkaamiseen.
”Yksi keino tähän voisi olla erilaiset probioottivalmisteet raskaus- ja imeväisaikana. Probioottivalmisteella tarkoitetaan eläviä mikrobivalmisteita, jotka voivat tukea suoliston hyödyllistä mikrobistoa. Lisää tutkimusta aiheen saralta kuitenkin tarvitaan”, toteaa Hermansson.
Hermanssonin väitöstutkimuksen tavoitteena oli tutkia synnytystavan vaikutusta lapsen myöhempään terveyteen sekä selvittää, millä mekanismeilla synnytystavan vaikutukset lapsen myöhempään terveyteen välittyvät. Väitöstutkimus on julkaistu netissä ja voit tutustua siihen tarkemmin englanniksi täällä.
Teksti: Miia
Ei vielä kommentteja