Perheroolit sekaisin: Kumpi olikaan se huoltaja ja kumpi huollettava?

2 person walking on gray concrete pavement
Photo by Suzi Kim

Sanotaan, että toimivassa parisuhteessa osataan antaa ja ottaa sopivissa, muuttuvissa tilanteissa. Tässä mielessä elämä kaksin poikalapsen kanssa hakee toisinaan parisuhteen muotoja. Lapsi pitää yhtä paljon huolta äidistä kuin äiti lapsesta. Pienen perheen sisällä roolit kieppuvat ympäri päivän aikana useaan kertaan. Huoltaja ja huollettava vaihtavat osia hetkestä, tilanteesta ja kuun asennosta riippuen.  

Ihmisten viettäessä paljon aikaa keskenään, heille tarttuu tahtomattakin vankka käsitys toisen mieltymyksistä, tavoista ja käytöksestä. Sitä oppii ennakoimaan toisen mielen liikkeitä. Myös äiti ja poika ovat eläneet jo niin pitkään sellaisessa symbioosissa yrittäen parhaansa mukaan sietää toistensa oikkuja.  

Äiti on oppinut kantapään kautta, että patologisen myöhästelijän perintötekijöistä huolimatta tämä lapsi on äärimmäisen tarkka aikatauluista. Asioiden on noudatettava niille asetettua järjestystä, tai pieni mieli räjähtää. Tehdyistä suunnitelmista ei poiketa ilman kahden tunnin neuvotteluja.  

Ja kun äitiä vaivaa suunnaton aamukiukku, osaa poika etsiä soittolistalle vihaisia saksalaisia miehiä ärjymään kiukku ulos äidistä. Aina ei teknologiakaan toimi ihan äidin toivomassa tahdissa.  Silloin poika osaa jo varautua lähestyvään räjähdykseen. Äidin huokausten syventyessä ja kielen naksutusten voimistuessa hän liukenee paikalta ja antaa naisen räjähtää rauhassa.  

Naisena äidillä on myös etuoikeus painia saman vaikean kysymyksen äärellä joka perjantai. Olisiko herkkupäivän herkku sipsi vai suklaa? Molempia kun ei missään nimessä voi ottaa, mitä kaupan tädit ja sedät siitäkin sitten ajattelisi. Niin äiti kuin lapsikin tietävät, että valitsipa äiti kumman tahansa, kotiin mennessä valinta on osoittautunut vääräksi.  

woman lying on bed while eating puff corn
Kuva: Jeshoots

Toisinaan äiti yrittää karata liian syvälle unelmien utopiaan. Yleensä pakomatka alkaa äidin miesehdokkaista puhuttaessa. Silloin poika ravistelee äidin hereille toteamalla, että äidin olisi hyvä tietää, ettei välttämättä saa kovin komeaa miestä. Leffatähdet ja rokkarit eivät ole oikeasti tulossa äitiä hakemaan. 

Suorasta rehellisyydestä huolimatta poika jaksaa joka kerta puolustaa äitiä isän ilkeiltä hyökkäyksiltä. Joskus nimittäin käy niin, ettei äiti jaksa itse reagoida ihan kaikkiin isän piikkeihin. Onneksi pienellä ritarilla on aina valkoinen ratsu valmiina ja sanallinen miekka teroitettuna.  

Ajettuaan vastahakoisen miehen alun iltamyöhällä vielä roskiskeikalle tekee äiti iltapalaleivät valmiiksi lapselle, jotta kesälomalainen pääsee nopeammin nukkumaan. Järjestyksen miehenä, tämä lapsi on itse määrännyt itselleen tarkan nukkumaanmenoajan, josta ei sovi poiketa. Äidin on kovin vaikea ymmärtää, miksi kukaan haluaisi lomalle aikatauluja, mutta yrittää silti parhaansa mukaan myötäillä vielä tätäkin oikkua.  

Silloin tällöin äidin on annettava perheen roolien kiepsahtaa päälaelleen, oltava itse joskus huolehdittavana. Suotava pojan antaa väsyneelle perheenäidille päiväunilupa, vaikka sen myöntäminen edellyttäisikin tarkan heräämisajankohdan.

Vaikka asunnon molemmissa asuttajissa virtaakin pitkälti samat geenit, joskus juuri ne eriävät solut tekevät ratkaisevia päätöksiä kanssaeläjässä. Onneksi aina ei tarvitse ymmärtää, hyväksyminen riittää. Lapsen on annettava kasvaa sellaiseksi kuin hän on. Kuten parisuhteissa, pienessäkin perheessä on vain siedettävä – kaikessa kärsittävä ja kestettävä.

Teksti: Tanja

Ei vielä kommentteja

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Aitoa vertaistukea perhearkeen, lempeästi myötäeläen


Lisätietoja henkilötietojen käsittelystä tietosuojaselosteesta.