Toisinaan lapsen käyttäytyminen on niin haastavaa, että vanhempi on koko ajan oman jaksamisensa äärirajoilla. Tällöin mielessä voi välillä käydä voimakkaitakin negatiivisia tunteita lasta kohtaan. Vanhempaa saattavat tällaiset tunteet hävettää. Kaikenlaiset tunteet ovat kuitenkin sallittuja. Jos lapsi tai nuori jatkuvasti vetelee vanhempansa naruista ja käyttäytyy huonosti, on inhimillistä, että se vaikuttaa vanhemman suhtautumiseen.
Varsinkin jos perheessä on useampia lapsia, on hyvin luonnollista, että vanhempi saattaa suhtautua lapsiin eri lailla. Jokainen lapsi on omanlaisensa persoonallisuus, jonka henkilökemia vanhemman kanssa toimii omalla tavallaan. Jos yksi lapsista on hyvin voimakastahtoinen ja hänellä on lisäksi vaikea murrosikä, siinä missä toinen lapsi on sovinnollisempi eikä hänen kanssaan koskaan ole ongelmia, saattaa vanhempi kokea lämpimämpiä tunteita “kiltimpää” lasta kohtaan. Tässä ei ole mitään häpeämistä.
On tärkeää ymmärtää, että tämä ei tarkoita sitä, että vanhempi rakastaisi vähemmän “hankalaa” lastaan. Vanhemman rakkaus on usein niin voimakasta, että vaikka lapsi käyttäytyisi miten huonosti, vanhempi silti rakastaa häntä. Lastaan voi samaan aikaan rakastaa ja kokea suurta turhautumista liittyen hänen käytökseensä.
Vanhempi voi kokea voimakkaampaa yhteyttä tiettyä lasta kohtaan
Jos vanhemmalla on yhteisiä mielenkiinnon kohteita esimerkiksi harrastukseen liittyen jonkun tietyn lapsen kanssa, voi suhde hänen kanssaan tuntua läheisemmältä kuin muiden lasten kanssa. Sama pätee myös muihin ihmissuhteisiin. Viihdymme usein parhaiten sellaisten ihmisten kanssa, joiden kanssa koemme ajatusmaailmamme kohtaavan ja joiden kanssa meillä on yhteisiä mielenkiinnon kohteita. Sen sijaan emme välttämättä halua viettää paljon aikaa sellaisten ihmisten kanssa, joiden kanssa meillä ei ole paljon yhteistä, vaikka aikanaan olisimme olleet läheisiä ystäviä. Toisinaan elämä vie ystäviä eri suuntaan, mikä vaikuttaa myös tunnetasolla.
Samat lainalaisuudet pätevät myös perheen sisällä. Ne perheenjäsenet, joilla on paljon yhdistäviä tekijöitä, kuten esimerkiksi kiinnostus tiettyyn harrastukseen, saattavat kokea voimakkaampaa henkistä yhteyttä kuin sellaiset perheenjäsenet, joiden mielenkiinnon kohteet ovat erilaisia. Jos esimerkiksi yksi lapsista käyttäytyy hyvin huonosti muita perheenjäseniä kohtaan eikä muilla ole paljon yhteistä hänen kanssaan, vanhemman ärtymyskynnys tämän lapsen kohdalla voi olla huomattavasti matalammalla tasolla kuin jonkun toisen lapsen kohdalla.
Vanhempi saattaa tuntea voimakkaita negatiivisia tunteita tällaista lasta kohtaan varsinkin silloin, kun lapsi käyttäytyy huonosti. Jälkeenpäin vanhempi saattaa kokea voimakasta huonoa omaatuntoa tuntemuksistaan. On tärkeää muistuttaa itseään siitä, että tällainen reagointi on hyvin luonnollista ja inhimillistä, eikä siitä tarvitse kantaa huonoa omaatuntoa. Vanhempi kuitenkin sydämessään tietää rakastavansa lastaan, vaikka hetkittäin saattaisi kokea jopa inhoavansa häntä. Kaikenlaiset tunteet kuuluvat ihmisyyteen eikä tunteitaan tarvitse koskaan hävetä.
