Vanhempi odottaa innoissaan lapsensa ensimmäistä hymyä. Kun pieni suu viimein vääntyy tarkoitukselliseen hymyyn, ilo läikähtää vanhemman sydämessä. Kukapa ei rakastaisi nähdä vauvan hellyttävää hymyä. Mitä vauvan ensimmäisistä hymyistä kannattaa tietää?
Varsinkin jos lapsi on ensimmäinen, vanhemmalla ei ole vielä kokemusta siitä, millaisia vauvan hymyt ovat. Monelle vanhemmalle voi tulla yllätyksenä, että vauva on luultavasti hymyillyt jo ennen syntymäänsä. Vauvan ensimmäiset hymyt ovat itse asiassa refleksejä, joita saattaa ilmetä jo kohdussa. Ensimmäiset hymyt eivät siis ole varsinaisia reaktioita mihinkään vanhemman toimintaan. Sen sijaan ne ovat verrattavissa esimerkiksi vauvan käsien tai jalkojen äkillisiin nykiviin liikkeisiin hänen testaillessaan ja harjoitellessaan erilaisia liikeratoja.
Vaikka ensimmäiset hymyt eivät olekaan ”aitoja” hymyjä, ei vanhemmat tarvitse onneksi odottaa pitkään tarkoituksella hymyiltyjä hymyjä. Kun vauva alkaa hymyilemään tarkoituksellisesti, tämä merkitsee, että hän on ryhtynyt ottamaan merkittäviä harppauksia eteenpäin sosiaalisessa, visuaalisessa ja tunnepuolen kehityksessään.
Hymy on merkki vauvan kiintymyksestä vanhempaansa kohtaan
Vauva alkaa hymyillä tarkoituksellisia hymyjä keskimäärin 6-12 viikon ikäisenä. Tarkoitukselliset hymyt ovat vastauksia vanhemman hymyihin. Tällaisen hymyn voi erottaa refleksinomaisesta hymystä ilmeen ajoituksen ja keston avulla. Refleksinomaiset hymyt ovat lyhyempiä ja tapahtuvat sattumanvaraisesti. Niitä voi ilmetä myös lapsen nukkuessa. Todelliset hymyt sen sijaan ilmenevät vastauksena tai reaktiona johonkin, kuten esimerkiksi vanhemman kasvojen ilmaantumiseen vauvan kasvojen lähelle tai sisaruksen äänen kuulumiseen. Kun vauva hymyilee aidosti, hymy näkyy hänen silmissään asti.
Vauvan hymyily kertoo myös siitä, että hänen näkönsä on kehittynyt paremmaksi ja että hän kykenee tunnistamaan kasvoja. Hänen aivonsa ovat tässä vaiheessa kehittyneet riittävästi eliminoimaan refleksinomaiset hymyt ja vauva tiedostaa, että hän kykenee hymynsä avulla kommunikoimaan muiden ihmisten kanssa. Hän alkaa ymmärtämään, että hänen tuntemuksillaan on väliä ja että ihmiset ympärillä reagoivat niihin. Vauva haluaa usein ilmaista hymyllään esimerkiksi mielihyvää, jännitystä ja onnellisuutta. Hymyn voikin ajatella olevan vauvan keino kertoa vanhemmalle, että hän on tyytyväinen siihen, mitä vanhempi sillä hetkellä tekee hänen kanssaan.
Entä jos vauva hymyilee, mutta ei katso vanhempaansa?
Ei ole epätavallista, että vauva toisinaan hymyilee, mutta ei katso vanhemman kasvoihin. Vauvalle saattaa olla raskasta keskittyä pitkään katsomaan toisen ihmisen kasvoihin. Tätä taitoa täytyy harjoitella jonkin aikaa. Ajan kanssa vauva oppii kiinnittämään huomionsa pidemmäksi aikaa tiettyihin objekteihin. Viimeistään puolen vuoden ikäisenä vauvan tulisi kyetä katsomaan keskittyneesti vanhemman kasvoja pidemmän aikaa.
Vanhempi voi auttaa vauvaa oppimaan hymyilemään hymyilemällä tälle itse paljon ja katsomalla vauvaa silmiin usein. Tämä auttaa vauvaa oppimaan keskittymään vanhemman kasvoihin ja saattaa myös nopeuttaa kauan kaivatun ensimmäisen hymyn saapumista.
Lähde: Parents
Teksti: Sonja
