Välillä näkee somessa viraaliksi menneitä videoita ihmisten jakamista “hassuista” tapahtumista, jotka tarkemmalla tarkastelulla eivät ole lainkaan hassuja, vaan huolestuttavia ja jopa traagisia. Vanhemman taannoin jakama video taaperon ilmeilystä on hyvä esimerkki tästä.
Jokin aika sitten suomalaisessa iltapäivälehdessä oli artikkeli, johon oli upotettu viraaliksi mennyt video taaperosta, joka pyöritteli silmiään ja väänteli kasvojaan. Artikkelin otsikon mukaan lapsi muistutti tunnetussa kulttikauhuelokuvassa esiintyvää lasta, joka muuttuu hirviöksi. Video oli kerännyt runsaasti hilpeitä kommentteja.
Lapsen vanhempi oli kuvannut videon ja jakanut sen somekanavalleen. Perhe vaikutti someprofiilin perusteella asuvan toisessa maassa.
Kun näin lapsen muljauttelevan silmiään ja vääntelevän kasvojaan, tuli ensimmäisenä mieleen, että lapsella vaikuttaa olevan käynnissä epileptinen kohtaus. Epileptisestä kohtauksesta kärsivän henkilön kasvot usein vääntyvät samaan tyyliin kuin videon lapsen kasvot. Silmät voivat myös muljahdella samalla tavalla. Tuli tunne, että videota kuvannut vanhempi ei ymmärtänyt, mitä hänen lapselleen tapahtui, vaan ajatteli tämän ilmeilevän huvikseen.
Toki on mahdollista, ettei kyseessä ollut epileptinen kohtaus, mutta jos taaperoikäinen muljauttelee silmiään ja vääntelee kasvojaan sellaiseen tapaan, joka näyttää epileptiseltä kohtaukselta, tulisi asiaa tutkia sen sijaan, että jakaa lapsesta “hauskan” videon someen.
Laitoin palautetta artikkelin julkaisseelle lehdelle ja pyysin, että video otettaisiin pois verkkojulkaisusta tai vähintäänkin muutettaisi otsikointia siten, että lukija ymmärtäisi, että kyseessä on mahdollisesti vakavasta sairauskohtauksesta kärsivä lapsi. Pahimmassa tapauksessa jotkut vanhemmat saattavat kuvitella, että mikäli heidän lapsensa ilmeilee samalla tavalla, ei ole syytä huoleen tai tarvetta viedä lasta hoitoon. Tällä tavalla vaarallista väärää tietoa voi levitä, mikä pahimmillaan voi vaarantaa jonkun lapsen terveyden.
En saanut koskaan vastausta lehdelle laittamaani viestiin, eikä artikkelin tekstiä korjattu. Ymmärrän, että lehti luultavasti vastaanottaa niin paljon lukijapalautetta, että kaikkeen ei ehdi reagoida. Jutun julkaissut toimittaja saattoi olla vastavalmistunut henkilö, joka ei osannut vielä kriittisesti arvioida juttujensa sisältöä. Luulisi kuitenkin, että kokeneempi toimittaja olisi tarkistanut jutun ennen julkaisua ja huomannut varoitusmerkkejä siitä, että lapsella ei kaikki ole hyvin.
Ihminen ei aina ymmärrä, mitä jakaa eteenpäin somessa
Mieliala oli tapauksen jälkeen surullinen, kun ymmärsin, miten helposti hmiset voivat ymmärtämättömyyttään jakaa “hassuina” eteenpäin asioita, jotka todellisuudessa ovat traagisia.
Esimerkiksi monet eläinvideot, joita jaetaan eteenpäin “hassuina” ovat tarkemmin tarkasteltuina eläimelle hyvin stressaavia ja pahimmillaan kärsimystä tuottavia. Videoilla eläin saattaa käyttäytyä ihmisen näkökulmasta ”hassulla” tavalla, vaikka tosiasiassa eläimen käytös johtuu siitä, että se on stressaantunut ja voi huonosti. Tällaiset videot voivat saada tuhansia tykkäyksiä ja uudelleenjakoja ilman, että kukaan ymmärtää eläimen kärsimystä tai tuo asian esiin kommenteissa.
Somessa vastaan tuleviin kuviin ja videoihin kannattaa aina suhtautua kriittisesti. Kaikki ei ole siltä, miltä ensi silmäyksellä näyttää.
Ei vielä kommentteja