Toiset lapset menestyvät opinnoissaan hyvin, mutta toiset lapset taas selviävät rimaa hipoen peruskoulusta. Vanhemman kannattaa seurailla oman lapsensa koulumenestystä ja tukea häntä tarvittaessa.
Tämän tästä lehdissä kirjoitetaan, kuinka suomalaisten lasten ja nuorten luku- ja kirjoitustaito on heikentynyt merkittävästi. On tärkeää ymmärtää, että kun puhutaan luku- ja kirjoitustaidosta, ei tarkoiteta vain sitä, että lapsi tuntee aakkoset ja osaa lukea tekstiä tai kirjoittaa sanoja paperille. Kaikki lapset eivät enää opi kunnollista luku- ja kirjoitustaitoa.
Kun puhutaan uimataidosta, uimataitoiseksi henkilöksi ei määritellä ihmistä, joka kykenee räpiköimään veden pinnalla muutamien metrien matkan. Ihmisen on kyettävä uimaan yhtäjaksoisesti 200 metrin matka, jotta hänet voi luokitella uimataitoiseksi. Samalla lailla tulee ajatella luku- ja kirjoitustaitoa. Se, että lapsi tuntee aakkoset ja osaa muodostaa niistä sanoja ei vielä merkitse, että hän osaisi lukea ja kirjoittaa sellaisella tasolla, joka on välttämätöntä yhteiskunnassa selviytymiseen.
Jos haluaa esimerkiksi menestyä opinnoissa tai työelämässä, on kyettävä tuottamaan tietyntasoista tekstiä. Jokaisen pilkun ei tarvitse olla kohdillaan, mutta sanojen tulee olla oikein kirjoitettuja ja sisällön kieliopillisesti oikein ja muutoinkin järkevää. Tekstin tulee olla ymmärrettävää ja sen täytyy kyetä välittämään eteenpäin se tieto, jonka nuori haluaa tekstin avulla kertoa. Nuoren tulisi myös kyetä ymmärtämään kunnolla lukemansa teksti.
Tänä päivänä monet lapset ja nuoret käyttävät viestien lähetyksessä puhelimellaan mielummin ääniviestejä kuin kirjoitettuja viestejä. Tämä saattaa osaltaan vaikuttaa siihen, että kirjoittaminen ei enää suju kaikilta niin luontevasti. Puhuessa ei aina välttämättä mieti, millä tavalla tietty sana kirjoitetaan, varsinkin jos käytetään niin sanottua puhekieltä. Kun sitten eteen tulee tilanne, jossa sanat täytyykin kirjoittaa, saattaa nuori tehdä kirjoitusvirheitä tai kirjoittaa kirjakielen sijasta puhekieltä, vaikka tarkoituksena on tuottaa vakavasti otettavaa asiallista tekstiä esimerkiksi työhakemukseen.
Jos vanhemmat itsekään eivät kirjoita paljon, he eivät välttämättä huomaa lapsensa heikkoa tasoa eivätkä voi niin hyvin tukea häntä. Joskus lapsi saattaa selvitä läpi peruskoulusta oppimatta kaikkea, mikä hänen olisi ollut mahdollista oppia. Suomessa peruskoulu on kaikille ilmainen ja antaa loistavat eväät elämään verrattuna moniin muihin maihin. Lapsen ja nuoren kannattaisikin hyödyntää saamansa laadukas opetus mahdollisimman hyvin.
Lapset eivät välttämättä näe tilannetta vakavana
Nuoren elämä on usein täynnä kaikkea muuta mielenkiintoista, eikä koulu välttämättä jaksa aina kiinnostaa. Myöhemmin aikuisena kuitenkin saattaa harmittaa, jos perustaidot ovat niin heikkoja, ettei sen takia pärjää samalla lailla yhteiskunnassa kuin muut. Vanhempien kannattaakin pyrkiä varmistamaan, että sen lisäksi, että lapsi tai nuori kykenee tuottamaan tekstiä välttävästi, hän pääsisi sellaiselle tasolle, että hän voisi tulevaisuudessa itse valita esimerkiksi lähteekö hän opiskelemaan eikä asia jäisi kiinni siitä, ettei hänellä ole riittäviä taitoja edetä haluamaansa suuntaan elämässä.
Lisätietoa suomalaisten koululaisten romahtaneesta lukutaidosta voi lukea Suomen Kuvalehden sivuilta.
Teksti: Sonja
