Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen (THL) julkaiseman Terve Suomi- tutkimuksen mukaan, 20-40- vuotiaat suomalaiset kokevat psyykkisen hyvinvointinsa heikentyneen viime vuosina. He kärsivät muun muassa uupumuksesta, ahdistuneisuudesta ja masentuneisuudesta. Monella heistä on pieniä lapsia. Kuinka selviytyä ruuhkavuosista?
Koronapandemia pahensi tilannetta monissa lapsiperheissä ja toi näkyväksi ongelmia, joita heillä oli jo aikaisemmin. Koronapandemian aikana haasteita oli esimerkiksi etätyön- ja koulun kanssa, sekä sosiaalisten verkostojen vähenemisen vuoksi. Myös taloudelliset huolet olivat yleisiä, eikä taloudellinen tilanne ole helpottanut hintojen nousun takia.
Pandemian myötä yksinäisyyden kokemus lisääntyi huomattavasti. Koska vanhemmilla ei ollut riittävästi hengähdystaukoja kohdata itseään ja omia tunteitaan, heidän oli vaikea hallita käytöstään omat lapset huomioiden. Sen takia tapahtui ylilyöntejä. Seurauksia kannetaan joissakin perheissä vielä tänäkin päivänä, toteaa MLL:n auttavien puheluiden ja digitaalisten palveluiden päälikkö Tatjaana Pajamäki.
Nykyiset mielenterveyspalvelut eivät pysty vastaamaan riittävissä määrin lisääntyneeseen avuntarpeeseen, kertoo Aalto-Setälä. Apua saavat paremmin ne, joilla on yksityinen terveysvakuutus tai työterveyshuolto. Perheneuvoloista vanhemmat saavat apua vanhemmuuteen ja lapsen kasvatukseen, mutta sen sijaan omaan hyvinvointiin liittyvissä asioissa apu on vähäisempää tai sitä ei ole ollenkaan.
Koska resursseista on pulaa, apua saadaan vasta siinä vaiheessa, kun se voi olla lähes tulkoon myöhäistä. Lievemmät oireilut jäävät hoitamatta. Se on yksilön ja perheen kannalta järkyttävä tilanne, että odotetaan oireilun vakavoitumista ennen kuin saa vasta apua.
Aalto-Setälän mukaan joissakin perheissä tarvittaisiin konkreettista apua keskustelun sijaan, mutta sellaista ei ole saatavilla. Monilta perheiltä nimittäin puuttuu hyvä sosiaalinen tukiverkosto, joka voisi vastata osittain näihin tarpeisiin.
Pajamäen mielestä mielenterveyden haasteista kärsivä voi olla loistava vanhempi. Kuitenkin, jos ongelmat jäävät hoitamatta, lisää se lopulta riskiä siihen, että myös perheen lapsi alkaa oireilla. Lapsi saattaa syyttää itseään vanhemman ongelmista. Pajamäen mukaan lapsille ja nuorille olisi annettava riittävästi tietoa vanhempien mielenterveyshaasteista. Ammattilaisten tulisi ottaa paremmin huomioon koko perhe.
Keinoja selvityä ruuhkavuosista
1. Laske rimaa
Sosiaalinen media luo turhia paineita myös perheen vanhemmille. Varsinkin mielenterveysongelmien lisäännyttyä, vanhempien tulisi osata laskea rimaa alemmas vanhemmuudessa ja kaikessa ylipäätään. Vanhempien ei tarvitse leikkiä supersankareita, jotka selviävät kaikesta ja kestävät mitä tahansa.
2. Priorisoi ja karsi
Kun on paljon hoidettavia asioita ja muistettavaa, on tärkeää selvittää itselleen, mitkä asiat ovat oikeasti tärkeitä, ja mitkä vähemmän tärkeitä. Vanhemman tulee oppia karsimaan tehtävälistalta pois sellaiset, jotka eivät ole täysin välttämättömiä ja priorisoimaan loput asiat.
3. Etukäteen suunnitteleminen ja valmistautuminen
Varsinkin hektisiin aamuihin kannattaa valmistautua etukäteen. Reput voi esimerkiksi pakata valmiiksi edellisenä iltana, valita vaatteet seuraavalle päivälle ja kattaa aamupalapöydän astiat.
Lisäksi kannattaa kokeilla erilaisia viikkosuunnitelmia ja kalentereita. Niistä tulisi käydä ilmi kaikki menot, jotka eivät ole tavallista arkipäivää, kuten neuvolakäynnit ja lapsen harrastusporukan retkipäivä. Ruokalista kannattaa suunnitella ainakin viikoksi etukäteen, näin tulee selvää säästöä myös ruokalaskussa.
4. Pyydä ja ota vastaan apua
Vanhemman ei kannata yrittää selviytyä kaikesta yksin, vaan pyytää rohkeasti apua. Kaikki lähtee siitä, että kumppaneiden kesken tulisi vallita tasapuolisuus työnmäärässä. Sen lisäksi kannattaa kysyä apua esimerkiksi siivoamiseen tai lastenhoitoon mummoilta ja papoilta, sekä muilta sukulaisilta ja ystäväperheiltä. Lapsen harrastusporukan kesken kannattaa sopia kimppakyydeistä. Taloudellisen tilanteen niin salliessa kannattaa ulkoistaa tietyt asiat, kuten ostaa kauppapalvelu tai siivousapua.
5. Riittävä uni ja oma aika
Pikkulapsiperheissä vanhempien unet kärsivät monesti ja univelkaa on paljon. Kaiken A ja O on, että vanhemmat saisivat riittävästi unta. Sitä varten kannattaa keksiä kaikki mahdolliset keinot. Lisäksi vanhempi tarvitsee edes silloin tällöin omaa aikaa. Sen ei tarvitse olla aina jotain suurta. Joskus riittää se, että saa juoda kahvit rauhassa ja lukea päivän lehden.
Tuntuuko sinusta, että ruuhkavuodet koettelevat aiempaa enemmän? Mitä keinoja voisit käyttää selviytyäksesi ruuhkavuosista?
Lähteet: Maaseudun tulevaisuus ja YLE
Teksti: Anne-Mari Valta
