Viime aikoina julkisuudessa on käyty runsaasti keskustelua suvaitsevaisuudesta toisia ihmisiä kohtaan. Jos tästä aiheesta keskustelee nuorten kanssa, tulee monesti tunne, että heidän joukossaan on usein enemmän suvaitsevaisuutta erilaisuutta kohtaan verrattuna vanhempiin ikäluokkiin. Tämä saattaa osaltaan johtua siitä, että nuoret monesti kohtaavat esimerkiksi koulussa vanhempiaan useammin eri kulttuureista tulevia ihmisiä. Johtaako tämä siihen, että tulevaisuudessa Suomessa asuu aiempaa enemmän suvaitsevaisia nuoria aikuisia?
Usein sellaiset asiat, joita ei arjessaan joudu juurikaan kohtaamaan, saattavat arveluttaa ja jopa pelottaa ihmisiä. Tämä on täysin luonnollista. Siinä vaiheessa, kun asiasta alkaa tulla arkipäiväisempää, pelot ja ennakkoluulot vähenevät. Moni aikuinen on todennut, että kun on itse tutustunut ulkomaalaisiin henkilöihin, on ymmärtänyt paremmin, että kulttuurieroista huolimatta pinnan alla olemme kaikki varsin samanlaisia. Toisaalta jos tuttavapiirin ei juurikaan kuulu ulkomaalaisia, on ehkä helpompi ajatella, että ulkomaalaiset ovat tiettyjen seikkojen suhteen homogeenisempi massa.
Nykynuorten elämässä on usein arkipäivää, että luokalla on maahanmuuttajataustaisia lapsia
Monille lapsille ja nuorille on päiväkodin ja koulun kautta muodostunut normaaliksi asiaksi kohdata arjessaan esimerkiksi ihonväriltään erilaisia ihmisiä. Kun nykynuoret kasvavat aikuisiksi, heille saattaa tämän ansiosta olla vanhempiaan luontevampaa kohdata arkielämässä erilaisista taustoista tulevia ja erilaiselta näyttäviä ihmisiä.
Saattaakin olla, että siinä vaiheessa, kun nykynuoret ovat aikuisia ja keski-ikäisiä, suvaitsevaisuuteen liittyvät ongelmat saattavat luonnostaan vähentyä, koska siinä vaiheessa aiempaa useampi suomalainen aikuinen on arkielämässään kohdannut erilaisista taustoista tulevia ihmisiä tasavertaisina kollegoina, ystävinä ja seurustelukumppaneina.
Vanhempien asenne vaikuttaa myös lapsiin ja nuoriin
Usein lapsille opetetaan jo pienenä tietynlaisen mustavalkoisuuden ja lasten tarinoiden avulla, mikä on oikein ja mikä väärin. Jostakin syystä aikuiset eivät kuitenkaan aina itse toimi opettamallaan tavalla omassa elämässään. Tämä voi hämmentää vanhempansa toimintaa sivusta seuraavaa lasta.
Jos vanhempi rankaisee lasta, kun tämän opettaja on kertonut, että lapsi kiusaa koulussa toista oppilasta tämän ihonvärin takia, mutta samaan aikaan vanhempi itse haukkuu kotona televisiota katsellessaan maahanmuuttajia ilkein sanoin, lähettää tämä ristiriitaista viestiä lapselle. Lapsi voi ihmetellä, miksi hänen tulisi käyttäytyä hyvin ulkomaalaisia kohtaan, jos vanhempikaan ei käyttäydy.
Ihminen ei aina ymmärrä, miltä hänen käytöksensä vaikuttaa ulospäin
Hyvin harvoin ihmiset tarkoituksella haluavat olla ilkeitä muita ihmisiä kohtaan. Useimmiten kyse on pikemminkin ymmärtämättömyydestä. Aikuisia koskevat samanlaiset hyvän käytöksen säännöt kuin lapsiakin. Jos vanhemmat eläisivät itse niiden oppien mukaan, joita opettavat kotona lapsilleen liittyen oikeaan ja väärään, suvaitsemattomuuteen liittyvien ongelmien määrä todennäköisesti vähentyisi merkittävästi.
Ei vielä kommentteja