Hintojen nousu aiheuttaa monille stressiä ja vaikuttaa näin haitallisesti yleiseen hyvinvointiin. Etenkin lapsiperheiden vanhemmat kokevat olevansa vaikeuksissa kireän taloudellisen tilanteen takia, mikä korostuu entisestään syksyllä, jos koulujen alkamisen takia joudutaan tekemään hankintoja tai tukemaan lasta taloudellisesti.
Taloushuolet painavat monia suomalaisvanhempia ja heikentävät heidän hyvinvointiaan muita enemmän. Intrumin Eurooppalaisen kuluttajien maksutapatutkimuksen mukaan kotona asuvien lasten vanhemmista 64 prosenttia kertoi taloushuolien vaikuttavan haitallisesti hyvinvointiinsa, kun kaikkien vastaajien osalta luku oli 56 prosenttia.
Lapsiperheissä pakollisia kulueriä on muita talouksia enemmän, jolloin välttämättömyydet korostuvat ja hintojen nousun vaikutukset kertautuvat. Yli puolet (58 %) kotona asuvien lasten vanhemmista kertoikin tutkimuksessa laskumenojensa kasvavan tuloja nopeammin, mikä on enemmän kuin kaikkien vastaajien osalta (50 %).
”Liikkumavara yllättävien menojen varalta jää pieneksi ja kapenee entisestään, jos kohonneita kustannuksia joudutaan paikkaamaan säästöillä, eikä uusia säästöjä ole enää mahdollista kerryttää”, Suomen Intrumin yritysvastuupäällikkö Anna Johnson-Ferguson sanoo.
Vaikeasta tilanteesta huolimatta monet vanhemmat tekevät kaikkensa antaakseen lapsilleen hyvät eväät taloudellisesti turvalliseen elämään. Monia vanhempia vaikea taloustilanne on motivoinut entisestään vahvistamaan sekä omia että seuraavan sukupolven taloustaitoja.
Luotolla hankintoja lapsille
Tutkimus osoitti, että lapsiperheiden vanhemmat olivat joutuneet jättämään laskuja useammin maksamatta kuin muut. Kotona asuvien lasten vanhemmista 48 prosenttia oli jättänyt yhden tai useamman laskun maksamatta edellisten 12 kuukauden aikana, kun kaikkien vastaajien osalta luku oli 39 prosenttia. Vanhemmat arvioivat myös todennäköisemmin joutuvansa jättämään vähemmän tärkeitä laskuja maksamatta tulevien 12 kuukauden aikana suoriutuakseen välttämättömistä maksuista.
Osa vanhemmista tekee hankintoja luotolla ja näissä ostoksissa korostuvat lapsille tehdyt hankinnat. Kotona asuvien lasten vanhemmista, jotka olivat lainanneet rahaa tai käyttäneet luottokorttinsa luottorajan loppuun, 75 prosenttia oli tehnyt näin ostaakseen tuotteita lapselleen.
”On huolestuttavaa, jos käyttövarat eivät riitä pakollisiin hankintoihin, vaan joudutaan turvautumaan luottoon. Etenkin, jos maksukyky ei riitäkään takaisinmaksuun”, Johnson-Ferguson kommentoi.
”Luoton käyttö viittaa siihen, että osalla perheistä ei ole taloudessaan puskuria sellaisiin menoihin, jotka sinänsä pitäisi olla mahdollista ennustaa ja budjetoida. Saati sitten puskuria sellaisiin menoihin, jotka ovat yllättäviä”, hän lisää.
Vanhemmille saatava tietoa
Vaikka moni vanhempi paikkaa perheen taloutta luotolla, olivat he muita vastaajia haluttomampia ottamaan lisää luottoa. Jos luottoa on otettava vastoin omaa tahtoa, se voi lisätä taloushuolien aiheuttamaa stressiä entisestään. Lisäksi vaarana on, että lapsiperheiden ongelmavelkaantuminen kasvaa ja periytyy seuraavalle sukupolvelle.
”Vaikean taloustilanteen kanssa kamppaileville vanhemmille pitää saada tietoa, mistä ja millaista apua taloustilanteeseen on saatavilla. Vaikka tilanne tuntuisi toivottomalta, on tärkeää, että ongelmia ei vain lakaista maton alle”, Johnson-Ferguson muistuttaa.
”Esimerkiksi Takuusäätiö ja Marttaliitto tarjoavat maksuttomia materiaaleja ja palveluita, jotka auttavat oman talouden hallinnassa ja velkojen hoidossa. Myös valtion oikeusaputoimistot tarjoavat maksutonta talous- ja velkaneuvontaa. Lasku- ja perintäasioissa kannattaa myös aina olla yhteydessä laskuttajiin tai perintätoimistoihin ja keskustella joustoista maksamisen helpottamiseksi”, hän vinkkaa.
Vanhemmat voivat keskustella kulutusvalinnoista perheen nuorten kanssa esimerkiksi Marttojen sivuilta löytyvän Välttämätön, tarpeellinen vai turha -pelin avulla. Takuusäätiön sivuilta löytyy materiaaleja, joiden avulla voi helpommin hahmottaa välttämättömiä menoja ja tehdä budjetointia eri perhetilanteissa.
Intrumin Eurooppalainen kuluttajien maksutaparaportti toteutettiin 24 Euroopan massa ja siihen osallistui yhteensä 24 011 henkilöä. Maakohtainen otanta oli vähintään 1 000 vastaajaa.
Teksti: Miia
Ei vielä kommentteja