Vaikka toki on tärkeää välttää liiallista altistumista epäpuhtauksille ja bakteereille, liika on aina liikaa. Jos lasta varjelee liikaa bakteerialtistumiselta, hyvästä tarkoituksesta huolimatta tämä voi lopulta kääntyä itseään vastaan. Liiallinen bakteerikammo voi aiheuttaa vanhemmalle voimakasta stressiä.
Koronan myötä monissa perheissä totuttiin pesemään käsiä normaalia enemmän ja pitämään muutenkin korostetusti huolta hygieniasta. Monille vanhemmille tuli prioriteetiksi valvoa, etteivät lapset altistu viruksille ja muille epäpuhtauksille. On toki hyvä pitää huolta omasta ja lasten hygieniasta. Liiallinen bakteerikammo voi kuitenkin kääntyä pitkässä juoksussa itseään vastaan.
Mistä tunnistaa liiallisen bakteerikammon?
Anna-lehden artikkelissa psykiatri Leena Jaakkola kertoo, että tehostetun hygienian ja bakteerikammon erottamisessa toisistaan keskeiseksi asiaksi nousee luottamuksen tunne ja luottamuksen puute.
Jos ihminen esimerkiksi on noudattanut tarkasti korona-aikana annettuja ohjeistuksia liittyen käsienpesuun ja muuhun hygieniaan, tällöin kyse ei ole bakteerikammosta vaan tehostetusta hygieniasta. Jos ihminen voi luottaa siihen, että käsienpesun ja käsidesin käytön jälkeen kädet todella ovat puhtaat, hänellä ei silloin ole pakonomaisia bakteereiden pelkoon liittyviä ajatuksia.
Bakteerikammoinen ei aina usko, että kädet tulevat puhtaaksi pesemällä
Jos ihminen sen sijaan kärsii bakteerikammosta, hän ei voi luottaa siihen, että on puhdas, vaikka olisi pessyt kätensä huolellisesti. Mieleen saattaa jäädä epäilys, että käsiin on jäänyt likaa, vaikka ne on puhdistanut annettujen ohjeiden mukaisesti. Tämän takia bakteerikammoinen saattaa kokea tarvetta pestä kädet uudelleen sen varmistamiseksi, ettei niihin varmasti jäänyt minkäänlaisia epäpuhtauksia. Bakteerikammoinen ihminen voikin pestä kätensä monia kertoja peräkkäin.
Useimmat vanhemmat onneksi luottavat siihen, että lapsen kädet ovat puhtaat kertapesun jälkeen. Joidenkin vanhempien mielessä saattaa kuitenkin kyteä ahdistus siitä, että lapsen iholle on jäänyt kenties vaarallisia mikrobeja. Bakteerikammoinen ihminen ei toisin sanoen tunne oloaan samalla lailla turvalliseksi puhdistautumisen jälkeen kuin muut ihmiset.
Pelko epäpuhtauksia kohtaan voi olla jatkuvasti päällä. Vanhempi voi pyrkiä jatkuvasti pesemään lapsensa käsiä tai kehottaa lasta pesemään kätensä itse useamman kerran, jos lapsi on jo vanhempi. Pelko epäpuhtauksista saattaa tällä tavoin huomaamatta alkaa hallita koko elämää.
Tällaiset pakonomaiset ajatukset siitä, että keho on likainen ja sitä pitää puhdistaa, kuuluvat pakkoajatusten piiriin. Samoin pakonomainen käsienpesu tai muu peseminen kuuluu pakkotoimintoihin. Bakteerikammoisen ihmisen mieliala on usein muutoinkin ahdistunut. Ahdistus ei välttämättä liity alunperin lainkaan hygieniaan, vaan jo valmiiksi olemassaoleva ahdistus ilmenee pakonomaisen puhdistautumisen kautta.
Psykiatri Leena Jaakkola suosittelee bakteerikammosta kärsiviä hakeutumaan ammattiauttajan luokse saamaan apua tilanteeseen. Ei kannata jäädä kärsimään tämäntyyppisestä oireilusta vuosikausiksi, kun apua on saatavilla. Mitä pidempään on antanut bakteerikammon hallita ajatuksia, sitä vaikeampi siitä on päästä eroon. Siksi on parempi hakeutua ammattiauttajan luokse mieluumin ennemmin kuin myöhemmin.
Lähde: Anna
Teksti: Sonja
