Motoriset taidot ovat tärkeitä lapsen kehitykselle: ne mahdollistavat lapselle itsenäisen liikkumisen sekä muodostavat pohjan tulevaisuuden monipuolisille liikkumisen taidoille. Motorisia taitoja ovat muun muassa juokseminen, hyppääminen ja pallonkäsittelytaidot.
Jo varhaiskasvatusikäisen lapsen kehno käsitys itsestään liikkujana voi jäädä pysyväksi ja vaikuttaa liikuntataitoihin, osoittaa Jyväskylän yliopistossa tehty laaja tutkimus. Jos lapsi arvioi omat motoriset taitonsa alhaisiksi 5-6-vuotiaana, arvioi hän peräti 92 prosentin todennäköisyydellä samat taidot alhaisiksi myös 7-11-vuotiaana.
”Alhainen koettu pätevyys varhaislapsuudessa ennusti merkittävimmin kouluiän alhaista koettua pätevyyttä. Jos lapsi puolestaan yliarvioi tai arvioi omia liikkumisen taitojaan realistisesti, hänellä oli suurempi todennäköisyys osata liikkumisen taitoja myös alakouluiässä. Tämän vuoksi suurin tuki tulee osoittaa niille lapsille, jotka arvioivat taitonsa alhaiseksi jo varhaiskasvatusiässä”, toteaa tutkijatohtori Donna Niemistö.
Tutkimuksessa havaittiin myös, että tytöt aliarvioivat herkemmin omia motorisia taitojaan. Varhaiskasvatusiässä tytöistä 36 prosenttia arvioi liikkujan taitonsa kehnoksi ja 7-11-vuotiaana saman arvion antoi puolet tytöistä. Pojilla vastaavat luvut olivat 5-7-vuotiaana 27 prosenttia ja 7-11-vuotiaana 39 prosenttia.
”Lasten määrä alhaisessa profiilissa kasvaa iän myötä. Lasten motoristen taitojen ja koetun motorisen pätevyyden erot yksilöiden välillä kasvavat ja taidot eriytyvät eli polarisoituvat. Tämä haastaa paitsi liikunnanopettajia, myös urheiluseuroja siinä, että lapset, joille toimintaa suunnitellaan, voivat olla hyvin eritasoisia taidoiltaan”, Niemistö huomauttaa.
Koko perhe liikkumaan
Motoriset taidot vaikuttavat liikkumisen lisäksi myös lapsen yksilölliseen kasvuun sekä sosiaaliseen ja emotionaaliseen hyvinvointiin. Niemistö kertoo, että hyvät motoriset taidot sekä koettu motorinen pätevyys mahdollistavat lapsen osallistumisen ikätasolle sopiviin peleihin ja leikkeihin, sillä silloin lapsi kokee pärjäävänsä niissä ja on halukas lähtemään niihin mukaan.
”Tällaiset positiiviset sosiaaliset kokemukset ovat tärkeitä lapsen itseluottamuksen rakentumisessa. Toisaalta nämä positiiviset kokemukset voivat myös innostaa lasta ja sen vuoksi lapsi haluaa osallistua enemmän leikkeihin ja peleihin. Tämä puolestaan harjaannuttaa entuudestaan lapsen liikkumisen taitoja”, hän sanoo.
Tutkijatohtori kannustaa perheitä liikkumaan yhdessä, sillä näin lapset oppivat yhtä aikaa liikkumisen taitoja ja arvioimaan omia taitojaan paremmin. Tämä edistää merkittävästi lapsen itsenäistä ja turvallista liikkumista.
”Yhdessä liikkumisella ja varaamalla aikaa sille, näytämme esimerkkiä, että liikkumiseen kannattaa satsata ja se on kivaa. Lisäksi ylläpidämme terveyttä ja liikumme ympäristöystävällisesti”, Niemistö toteaa.
Voit tutustua Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sports -lehdessä julkaistuun tutkimukseen tarkemmin täällä.
Teksti: Miia
