Syntyvyys on ollut Suomessa laskusuunnassa vuodesta 2022 lähtien parin vuoden nousun tauon jälkeen. Väestöliiton vuoden 2022 Perhebarometri-tutkimuksen mukaan 20-45-vuotiaille suomalaisille ihanteellinen lapsiluku on noin kaksi lasta, mutta uusi tutkimus kertoo lapsettomuuden ihanteen suosion kasvusta nuorten kohdalla.
Ihanne perheestä on muuttumassa ja nuoret haluavat yhä useammin olla lapsettomia. European Sociological Review -lehdessä julkaistu tuore tutkimus osoittaa, että ihanteellinen lapsiluku on laskenut eri syntymäkohorteissa, mutta erityisesti vuosina 1985-1994 syntyneiden keskuudessa.
Tutkimus perustuu Väestöliiton vuosina 2007-2018 keräämiin toistuviin sekä kattaviin kyselytutkimuksiin. Tutkimuksessa oli mukana 20-45-vuotiaita henkilöitä viidestä syntymäkohortista:
- 1970-1974
- 1975-1979
- 1980-1984
- 1985-1989
- 1990-1994
Osallistujat kertoivat henkilökohtaisen ihannelapsilukunsa, jota verrattiin eri syntymäkohorttien kesken samassa iässä oleviin. Eli esimerkiksi vuosien 1970-1974 syntymäkohorttiin kuuluvien 30-vuotiaiden vastauksia verrattiin uudempien kohorttien 30-vuotiaiden vastauksiin.
”Päähavainto oli, että uudempiin syntymäkohortteihin kuuluvilla ihmisillä oli alhaisempi ihanteellinen lapsiluku verrattuna aikaisempiin kohortteihin”, Kateryna Golovina Helsingin yliopiston tutkijakollegiumista toteaa.
Selviä eroja syntymäkohorttien välillä
Tutkimuksen mukaan ihannelapsiluvun lasku johtui lapsettomuusihanteiden kasvusta vuoden 1985 jälkeen syntyneiden lapsettomien keskuudessa. Esimerkiksi 25 prosenttia 25-vuotiaista vuosina 1985-1989 ja 1990-1994 syntyneistä miehistä ilmoitti, että heidän ihanteellinen lapsilukunsa on nolla, mikä on selvä ero verrattuna 25-vuotiaisiin vuosina 1975-1979 ja 1980-1984 syntyneistä miehiin, joilla vastaava luku oli 4 prosenttia ja 5 prosenttia. Naisten vastaavat prosenttiluvut olivat 22 ja 21, kun ne aikaisemmin olivat 2 ja 9.
Tutkimuksessa selvitettiin voisiko ihannelapsiluvun lasku liittyä vuoden 2008 talouskriisistä johtuneeseen taloudelliseen epävarmuuteen. Golovina kuitenkin toteaa, että erot ihannelapsiluvussa eri syntymäkohorttien välillä pysyivät merkittävinä, vaikka koulutuksen, tulojen ja työllisyystilanteen sekä ihannelapsiluvun välillä havaittiin jonkin verran yhteyttä. Tämä viittaa siihen, että hedelmällisyysihanteiden laskun taustalla on syvempi kulttuurinen muutos kuin vuoden 2008 talouskriisistä johtuva tilapäinen muutos.
Kaikkinensa tutkimustulokset osoittavat lastenhankintaa ja perhe-elämää koskevien asenteiden muuttuneen Suomessa. Vaikka aihetta ei ole suoraan tutkittu, saattavat laajemmat kulttuuriset muutokset yhteiskunnassa olla lapsettomuusihanteiden jyrkän kasvun taustalla. Tämä puolestaan saattaa olla yksi syy siihen, että syntyvyys on laskenut.
”Nykyaika on muuttanut perinteisiä elämänpolkuja, joihin lasten hankkiminen on aiemmin kuulunut. Valinnanvapaus voi lisätä tietoisia päätöksiä lapsettomuudesta, mutta myös epävarmuutta lasten hankkimisesta”, pohtii psykologian professori Markus Jokela, joka on ollut tutkimuksessa mukana.
Golovinan mukaan olisi tutkittava, tapahtuuko muissa maissa samanlaisia muutoksia hedelmällisyysihanteissa, ja selvittää näiden muutosten taustalla olevia syitä.
Teksti: Miia