Mullan koskettelu lapsuudessa tehostaa immuunipuolustusjärjestelmän toimintaa ja vähentää tutkitusti allergioiden ja astman synnyn todennäköisyyttä myöhemmin aikuisiällä. Mullalla on monia positiivisia terveysvaikutuksia. Mikä tekee mullasta tällaisen “superaineen”, jonka ihokontaktista on niin paljon hyötyä lapselle?
Moni vanhempi ajattelee, että mullassa möyriminen voi altistaa lapset vaaroille bakteerien ja muiden epäpuhtauksia muodossa. Mullasta on kuitenkin paljon sellaista hyötyä, jota ei välttämättä tule ajatelleeksi. Lasten kannattaakin antaa leikkiä mullassa ja mudassa huoletta.
Kotilieden artikkelissa entinen akateemitutkija Lasse Ruokolainen kertoo, että kosketus multaan on tärkeää ihmisen terveydelle. Hän selittää, että elinympäristöllä on vaikutus ihon mikrobikoostumukseen, joka taas vaikuttaa immuunijärjestelmän toimintaan. Jos lapsi ei altistu ympäristön mikrobeille, immuunijärjestelmä ei pääse kehittymään normaalilla tavalla, minkä seurauksena lapsi voi altistua esimerkiksi erilaisille tulehduksille herkemmin.
Ruokolaisen tutkimukset perustuvat biodiversiteetti-hypoteesiin, jonka tunnettu suomalainen ekologi Ilkka Hanski esitti vuonna 2011. Biodiversiteetti-hypoteesin mukaan luonnon monimuotoisuuden vähentyminen on yhteydessä tulehdustautien yleistymiseen. Ihmiset ovat kaupunkeihin muuttamisen myötä aiempaa vähemmän suorassa kontaktissa luontoon, mikä aiheuttaa hypoteesin mukaan tulehdusten lisääntymistä.
Ihmisen mikrobisto hyötyy konkreettisesta kosketuksesta luontoon. Tämä suojaa sairauksilta ja vahvistaa immuunipuolustusjärjestelmän toimintaa. Jos ihmisellä ei ole kontaktia luontoon, tämä voi heikentää vastustuskykyä, minkä seurauksena ihminen voi altistua tulehdustaudeille.
Erityisesti lasten olisi tärkeää altistua luonnon mikrobeille hyvän vastustuskyvyn kehittymiseksi
Jos lapsi kasvaa maaseudulla tai asuu sellaisessa kaupunkiympäristössä, jossa on luontoa lähellä, hän altistuu helpommin luonnossa esiintyville mikrobeille, mikä auttaa hänen vastustuskykyään kehittymään paremmaksi. Tutkimuksissa on havaittu nimenomaan fyysisen mullan käsittelyn aikaansaavan positiivisia vaikutuksia immuunipuolustusjärjestelmän kehityksessä.
Pelkkä metsässä tai puistossa käveleminen ei siis vielä ole riittävää, mikäli haluaa lapsen altistuvan luonnon mikrobeille siinä määrin, että se auttaa vastustuskykyä kehittymään paremmaksi. Toisin sanoen vaikka lapsi asuisi maaseudulla, mikäli hän ei poistu kotoaan ja ole konkreettisesti kosketuksissa mullan kanssa, hän ei saa vastaavanlaista hyötyä vastustuskyvyn kehittymiseen kuin silloin, kun hän käsittelee fyysisesti multaa.
Lapsen kanssa kannattaa tehdä puutarhatöitä
Jos kotoa löytyy oma piha, erinomainen tapa auttaa lasta altistumaan luonnon mikrobeille ja kasvattamaan vastustuskykyään on ottaa lapsi mukaan puutarhatöihin. Jos lapsi oppii pienestä pitäen laittamaan kätensä multaan vanhemman kanssa puutarhassa touhutessaan, hänen immuunipuolustusjärjestelmänsä todennäköisesti kehittyy paremmaksi ja hän saattaa myös aikuisena jatkaa puutarhatöiden parissa omalla pihallaan, mikä ylläpitää altistumista mikrobeille ja sitä myöten hyvää vastustuskykyä.
Lasse Ruokolainen toteaa, että tärkeintä on, että multa on maaperän luonnollista multaa eikä huonekasvien istutukseen käytettävää kukkamultaa. Kukkamulta on usein käytännössä turvetta, joka saattaa olla lämpökäsiteltyä. Se ei siksi sisällä samoja mikrobeja kuin oikea luonnollinen multa. Paras tapa altistua luonnon mikrobeille onkin astua ulos omalle pihalle.
Lähde: Kotiliesi
Teksti: Sonja
