Aikuinen kiusaaja tietää usein tarkkaan mistä naruista vetää

Aikuinen kiusaaja tietää usein tarkkaan mistä naruista vetää
Kuva: Icons8 Team

Työpaikkakiusaaja on usein fiksu henkilö, joka nöyryyttää uhriaan. Kiusaaminen tapahtuu usein pienin elein, mutta voi jättää pysyvän henkisen trauman.

Ilta-Sanomien kiusaamista käsittelevässä artikkelissa todetaan, että usein ajatellaan, että ihmisen pitäisi kyetä ottamaan vastaan henkisiä kolhuja tai muutoin on liian herkkähipiäinen. Artikkelissa haastatellut asiantuntijat ovat tästä kuitenkin toista mieltä. Psykiatri Juhani Mattila toteaa, että ihmismieli on hauraampi kuin yleisesti ymmärretään. Mattila on kirjoittanut kirjan ”Nöyryytys – Arvokkuuden kokemuksen menettämisestä ja uudelleen löytämisestä”. Kirjassa Mattila kertoo, että nöyryytyksen kokemukset ovat psykofyysisiä traumoja, jotka paranevat hitaasti.

Kun ihmistä nöyryytetään, hän usein kokee joutuvansa alistettuksi ilman keinoja auttaa itseään. Tyypillinen tilanne on esimerkiksi työtoverin epäkohteliaat puheet, työttömäksi joutuminen, sosiaalisen aseman menettäminen tai taloudellinen ahdinko. Nöyryytyksen kokemukset voivat selittää toisinaan myös sitä, että ihminen alkaa kärsiä ahdistuskohtauksista tai masennuksesta tai eristäytymään muista ilman selkeää syytä.

Mattila kirjoittaa, että ihminen voi traumatisoitua hyvinkin pienestä asiasta erityisesti silloin, jos loukkaus osuu arkaan paikkaan. Jos työpaikalla saa pelätä jatkuvasti uusia nöyryyttäviä iskuja, työilmapiiri kärsii merkittävästi. Tämä voi johtaa pahimmillaan jopa työuupumukseen, joka ei johdu vain työn raskaudesta vaan myös siitä, että ihminen on joutunut vastaanottamaan niin paljon nöyryytyksiä, että hänen sietokykynsä on ylittynyt.

Psykoterapeutti Vesa Nevalainen on kirjoittanut Satu Kasken kanssa kirjan ”Jo riittää. Tietoa kiusaamisesta ilmiönä ja siihen puuttumisesta.” Nevalainen toteaa Ilta-Sanomien haastattelussa, että olettamus, että kiusaaja on ressukka, jolla on epäsosiaaliset taidot ja huono itsetunto, menee pahasti metsään. Nevalaisen mukaan kiusaajia ei pitäisi nähdä uhreina. Hän toteaa, että kiusaaja ei useinkaan ole sosiaalisesti taitamaton ihminen, päinvastoin hän on hyvin taitava lukemaan toisia. Kiusaaja tunnistaa pienistä eleistä ja ilmeistä, mitä uhri ajattelee ja mitä tämä pelkää. Kiusaaja onkin usein älykäs henkilö, joka menestyy työelämässä osin myös siksi, että osaa hyötyä muiden kiusaamisesta ja alistamisesta.

Kiusaaminen voi tapahtua pienillä eleillä ja mitätöinnillä

On helppo tunnistaa räikeä kiusaaminen, mutta yhtä pahalta tuntuu usein hienovarainen mitätöinti. Tällaista voi esimerkiksi olla silmien pyörittely tai keinotekoiset yskähdykset kokouksissa toisen kertoessa ajatuksistaan. Tällöin kiusaaja pyrkii pienillä ilmaisuilla osoittamaan, että toisen sanomiset ovat hänestä lapsellisia ja typeriä. Kiusaaja voi yrittää naamioida kiusaamisensa myös huumoriksi. Tarkoitus on kuitenkin saattaa toinen naurunalaiseksi.

On tärkeää, että kiusaamisen uhri hakee itselleen aktiivisesti apua varsinkin, jos ahdistuksen tunteet kasvavat hyvin voimakkaiksi. Apua voi saada esimerkiksi psykoterapiasta. Kun ihminen pääsee keskustelemaan mieltään painavista asioista, tästä on usein paljon apua jo muutaman tapaamisen jälkeen. On myös tärkeää työpaikalla kertoa kiusaamisesta eteenpäin. Kiusattu voi olla yhteydessä esimerkiksi oman työpaikan työterveyteen tai omaan esihenkilöön. Tärkeintä on, ettei asian kanssa jää yksin.

Teksti: Sonja

Lähde: Ilta-Sanomat

Avatar photo

Ruuhkavuodet toimitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *