Vaikka synnytys on luonnollinen tapahtuma, siihen voi liittyä monia riskejä ja komplikaatioita. Kaikissa synnytyksissä on yhden prosentin riski saada vaikea komplikaatio. Keisarileikkauksissa tuo riski on viisi prosenttia.
Keisarileikkaus on useassa tilanteessa toimenpide, joka pelastaa lapsen hengen ja terveyden. Leikkauksiin on oltava aina lääketieteellinen peruste siitä syystä, että siihen liittyy suuremmat vaikeiden ja vakavien komplikaatioiden riskit verrattuna alatiesynnytykseen. Syitä keisarileikkauksiin voivat olla esimerkiksi sikiön uhkaava hapenpuute, lantion ahtaus tai sikiön tarjontavirhe. Toisinaan leikkaus joudutaan tekemään äidin sairauksien takia.
Keisarileikkauksen komplikaatiot
Keisarileikkauksessa on viiden prosentin riski saada vaikea komplikaatio. Kuitenkin vakavammat komplikaatiot ovat harvinaisia. Keisarileikkauksessa lapsi ei saa varhaista mikrobikontaktia, joka lisää lapsen sairastumista vauvana ja myöhemmin lapsuudessa, esimerkiksi tulehduksellisiin ja kroonisiin immuunivälitteisiin sairauksiin. Lisäksi lapsi voi saada riskin kehittää ylipainoa tai lihavuutta.
Keisarileikkauksissa ei voida tietää, onko leikkauspäivä paras ajankohta lapsen syntymälle. Lisäksi lapsen sopeutumismekanismit kohdun ulkopuolista elämää varten eivät ehdi käynnistyä.
Jos äiti synnytyksessä puudutetaan, niin puudutuksesta johtuva verenpaineen lasku vaikuttaa istukan verenkiertoon. Mikäli äiti sen sijaan nukutetaan, nukutusaineet kulkeutuvat istukan läpi lapseen. Keisarileikkauksella syntynyt lapsi voi olla hieman vaisu ja tarvita virvoittelua sekä lastenlääkärin hoitoa. Alateitse syntyneet lapset tarvitsevat vähemmän tämän kaltaista apua.
Keisarileikkauksen jälkeen
Lapsella on suurentunut riski hengitysvaikeuksiin. Riski kohoaa, mitä aikaisemmin lapsi syntyy ennen laskettua aikaa. Keisarileikkauksella syntyneellä lapsella on suurentunut riski matalaan verensokeripitoisuuteen ja ruumiin lämpöön. Hän saattaa sen vuoksi joutua vastasyntyneiden osastolle.
Keisarileikkauksen jälkeen äiti voi olla tokkurainen ja pahoinvoiva useiden tuntien ajan. Myös verenhukan riski on kolme kertaa suurempi kuin alatiesynnytyksessä. Verensiirtoa tarvitsee noin kuusi prosenttia äideistä. Verenhukan takia voidaan joskus joutua poistamaan kohtu. Tuo riski on kuusinkertainen keisarileikkauksessa verrattuna alatiesynnytykseen.
Keisarileikkauksessa on moninkertainen riski saada laskimotukos eli laskimotrombi tai keuhkoembolia. Riski saada keuhkoveritulppa on 20-kertainen alatiesynnytykseen verrattuna. Alle kymmenellä prosentilla voi myös kehittyä kohtutulehdus eli endometriitti. Joillakin leikkaushaava tulehtuu. Noin 10 prosenttia saa lapsivuodekuumeen, jonka takia äiti voi joutua olemaan sairaalahoidossa pari viikkoa. Se huomataan yleensä vasta kotona olon jälkeen.
Leikkauksen jälkeen haavakivut voivat olla kovia, joten äiti saattaa tarvita vahvoja kipulääkkeitä monien päivien ajan leikkauksesta. Paraneminen kestää noin kuukauden, mutta tuntopuutoksia voi olla vielä kuukausienkin päästä synnytyksestä. Kaikissa gynekologisissa leikkauksissa on omat riskinsä. Niitä ovat esimerkiksi riski virtsarakon, virtsajohdinten tai suolen vaurioitumiseen. Keisarileikkauksessa tuo riski on 4-8 prosenttia. Muutamalla prosentilla tehdään uusintaleikkaus jälkiverenvuodon takia.
Imetys on hankalampaa keisarileikkauksen jälkeen. Haavakivun ja hitaan maidon nousun takia, imetys käynnistyy huonommin. Jos leikkauksessa on ollut suuri verenhukka, tarvitsee lapsi todennäköisemmin äidinmaidonkorviketta. Keisarileikkauksella synnyttäneet kotiutuvat myöhemmin kuin alateitse synnyttäneet. Lisäksi toipuminen on työlästä ja hitaampaa. Se kestää noin pari kuukautta. Sen ajan äiti tarvitsee apua lapsen hoitamisessa ja kotitöiden tekemisessä, koska hänellä on leikkauksesta johtuvia rajoituksia.
Tulehdusriski on suurempi kuin alatiesynnytyksissä. Yleisin niistä on virtsatietulehdus katetrin takia.12 prosenttia naisista kokee kroonista kipua keisarileikkauksen jälkeen. Lisäksi heillä voi olla vuotohäiriöitä, kuten kuukautisten jälkeistä tiputtelua jopa vuosia leikkauksen jälkeen. Kohtuun jää arpialue, jonka kudos ei ole yhtä luja kuin terveessä kudoksessa. Se täytyy ottaa huomioon, mikäli suunnittelee seuraavia raskauksia ja synnytyksiä.
Olivatko nämä keisarileikkauksen riskit ja komplikaatiot sinulle ennestään tuttuja?
Lähteet: Potilaan lääkärilehti , Terve, Terveyskirjasto, Terveyskylä
Teksti: Anne-Mari Valta
Ei vielä kommentteja