Moni nuori joutuu väkivallan uhriksi koulussa tai sen ulkopuolella. Nuorena koettu väkivalta voi jättää vakavia traumoja. Kuinka vanhemman kannattaa toimia, jos hän epäilee lapsensa joutuneen väkivallan kohteeksi esimerkiksi koulussa?
Viimeisten kymmenen vuoden aikana yhteydenotot lasten ja nuorten puhelimessa ja chatissa ovat muuttuneet aiempaa vakavammiksi, kertoo Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Usein yhteyttä ottava lapsi haluaa keskustella psyykkiseen hyvinvointiin liittyvistä aiheista. Tämän lisäksi väkivalta, erityisesti nuorten kokema kouluväkivalta, nousee usein keskusteluissa esiin.
Toisinaan nuori voi huonosti siksi, että hänen lähellään oleva aikuinen on tehnyt hänelle väkivaltaa. Nuori saattaa olla kärsinyt pitkään hiljaa uskaltamatta puhua asiasta kenellekään. Toisaalta joskus nuoren omassa mielessä saattaa olla väkivaltaisia ajatuksia. Nuori saattaa kokea huolta esimerkiksi siitä, kuinka hyvin hän kykenee hallitsemaan omia tunteitaan, väkivaltaisia ajatuksiaan ja lopulta tekojaan.
Jos nuori kokee väkivaltaa, tämä usein saa hänet oireilemaan monin tavoin. On yleistä, että väkivallan uhri kärsii erilaisista masennusoireista. Hän saattaa myös käyttäytyä itsetuhoisesti ja kokea olevansa arvoton. Toisaalta tunteet saattavat myös heittelehtiä laidasta laitaan. Väkivallan kokeminen saattaa myös lisätä nuoren omaa aggressiivista käytöstä.
Nuori on usein hyvin vaitonainen kokemasta väkivallasta
Mannerheimin Lastensuojeluliiton artikkelissa kerrotaan, että suuri osa niistä nuorista, jotka ovat ottaneet yhteyttä auttavaan puhelimeen tai chattiin eivät ole uskaltaneet aiemmin puhua asiasta kenellekään. Varsinkin jos nuoren oma lähiaikuinen on ollut väkivaltainen häntä kohtaan, kynnys kertoa asiasta voi olla hyvin korkea. Jos nuori itse ei oma-alotteisesti puhu kokemastaan väkivallasta, saattaa käydä niin, että perheen tilanne pysyy pimennossa hyvin pitkään.
Näennäisesti saattaa vaikuttaa ristiriitaiselta, ettei nuori kerro esimerkiksi vanhempansa taholta kokemastaan väkivallasta. Usein syy siihen, että nuori salailee asiaa on pelko siitä, kuinka vanhempi reagoi jos nuori puhuu asiasta. Nuoret eivät myöskään välttämättä tiedä, minkälaisia muita konkreettisia seuraamuksia kertomisesta heille koituu ja tämä saattaa pelottaa heitä.
Nuoren voinnista kannattaa kysellä, vaikka tämä ei oma-aloitteisesti kertoisi ongelmista
On tärkeää, että aikuinen oma-alotteisesti kysyy nuorelta säännöllisesti tämän voinnista. Jos esimerkiksi vanhemmalla herää epäilys, että hänen lastensa ystävän kotona kaikki ei ole kunnossa, kannattaa lapselta varovasti tiedustella keskustelun varjolla asiasta. Jos ei ole varma siitä, kuinka asia kannattaa ottaa lapsen kanssa puheeksi, voi kysyä neuvoja ja vinkkejä esimerkiksi terveydenhuollon ammattilaisilta.
Jos vanhempi epäilee omien lastensa joutuneen kiusaamisen ja väkivallan kohteeksi esimerkiksi koulussa, kannattaa samalla tavoin pyrkiä aluksi keskustelemalla lapsen kanssa selvittämään tilanteen laajuus. Jos paljastuu, että lasta todellakin on kohdeltu väkivaltaisesti koulussa, kannattaa olla yhteydessä kouluun ja pyrkiä selvittämään asiaa. Koululla on velvollisuus varmistaa, että jokainen lapsi on turvassa koulupäivän ajan niin henkisesti kuin fyysisestikin.
Lähde ja lisätietoa: Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Teksti: Sonja
Ei vielä kommentteja